POISTOT (HO 19.11.2015)



Sunnuntai

2010-08-22


Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Nettisanomat N:o 1186
Hae!   

www.thailand.fi www.phuket.fi
www.patong.fi

www.flyingfinn.info
www.midnightsun
restaurant.info

Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Ilmoita ilmaiseksi! - 101 ilmoitusta!

iltalehti.fi:
Vanhasen kotisivut hakkeroitiin Sunnuntai 22.8.2010 klo 20.17 (päivitetty klo 20.31) Vanhasen kotisivuille hyökättiin sunnuntai-iltana. Suomen entisen pääministerin verkkosivut hakkeroitiin sunnuntai-iltana.
Sivuilla oli puhdas valkoinen tausta, jolla oli yksi osoitelinkki ja teksti siitä, kuka sivut on hakkeroinut. IL
iltasanomat.fi
Ei mitään asiasta. (Sunnuntai 22.8.2010 klo 22:39.)




Perjantai

2010-08-20


Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Nettisanomat N:o 1185
Hae!   

Palkitun valokuvalehden Photo Raw'n pääosassa ovat vahvat kuvat ja vaikuttavat sarjat.
Eyes Wide Open.
Kestotilaus 35 €

Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Ilmoita ilmaiseksi! - 101 ilmoitusta!


Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan!
 - IStalous.fi - 60 vuotias Matti Inha - Syntymäpäivähaastattelu (2009-09-19) - Shit.fi - Björn Wahlroos ei siedä kipeitä ihmisiä. (2010-08-14) Manipuloitu kuva - "Kaksi on joukosta poissa" eli Jälkilöylyt. Pääkirjoitus ja HS:n sivu - Peter Nyman: Ensimmäiset uutiset - Vesa Keskinen: Löylykisat muuttumassa yhhdistelmäkisaksi? - Nettisanomat 11 vuotta! Numero 1: 1999 -
Alkusanat 20.06.2002 Mikä meitä riivaa? Kolmannes lapsistamme ei osaa uida ollenkaan tai ei ainakaan kunnollisesti, Suomessa! ... Tahdosta se vain on kiinni. - Kuva: Kaikki 10 koossa - Kuva: Katkenneet puut - Kuvat: JJK:n katsojia - Arkistolöytö: Totuuden Torvi 1955
65 vuotta: Hiroshiman vuosipäivä 6.8. Nagasakin vuosipäivä 9.8 -
Ensimmäinen runo kirjasta Hiroshiman lapset: Veri

XI Forssan Kansainväliset Mykkäelokuva festivaalit 27 - 29.8.2010.
Vuoden 2010 ohjaajana on legendaarinen John Ford.
Koko ohjelmisto täältä!

Martin Kettle guardian.co.uk, Thursday 19 August 2010 21.30 BST
Trapped in the Anglosphere, we've lost sight of next door
It's great the internet has engaged us in Australian elections and Alaska, but language has cut Europe from our mental maps

Saul
Steinberg's 1976 New Yorker magazine cover of the world as viewed from New York City still adorns many walls in many homes in many countries. With the Manhattan streets drawn in close detail, the Hudson river in the middle distance and China on the far horizon, Steinberg's illustration brilliantly captures Big Apple narcissism. It deserves its much-imitated iconic status.

But how would a similar map of the world refracted through the mindset of London's metropolitan elite look in 2010? The City in the foreground, obviously. Perhaps Kensington eliding into the Cotswolds or the Welsh Marches in the near middle-distance. A strip of ocean with America looming large behind it. And, er, that's it.

There would be no place for Scotland or Ireland in this map. No surprise there, perhaps. More strikingly – and more surprisingly if compared with the kind of mental map that might have been drawn 20 years ago – there would be no place for continental Europe either. Not France, not Italy even. Certainly not Germany or Scandinavia. As for Russia, forget it. All out of mind. All out of sight.

It is hard to recall a time when the national, not just the London, mind was less informed about or engaged with Europe than it is today. Europe may still be this country's major export market. Millions may still take holidays there. Our football teams may still battle for the glamour of being "in Europe". In the larger sense, though, being in Europe has never impinged less.
...
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2010/aug/19/the-anglosphere-is-interesting-enough


-
IStalous.fi - 2009-09-19 / 2010-08-19 - Kerrankin herrat hereillä - 60-vuotias Matti Inha - Syntymäpäivähaastattelu .



Keskisuomalainen. Tänään. Lauantaina 2009-09-19.
Kerrankin herrat hereillä Isonna luettavaksi!

Lue myös Matti Inhan 50-vuotishaastattelua! (1999-09-23)

Pankkipilkkojan syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit!
Totisinta totta Suomessa 1993!

Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin:

"Kunniapaikalla Inhan työhuoneessa on Helsingin Sanomissa syksyllä 1993 julkaistu pilapiirros. Siinä seisovat Suomen Säästöpankin pilkkojat: Oikealla on KOP:n Eino Halonen moottorisahan kanssa, sitten Inha veitsineen sekä SYP:n Markku Pohjola ja osuuspankin Taisto Joensuu omine aseineen."

"Inhalle se vuosi on hänen pankkiuransa kohokohtia. "Olihan se jännä juttu, Siitähän me olemme ylpeitä, että onnistuimme pitämään projektin miltei viime metreille salassa.""

"Suomen säästöpankin osien saaminen oli pelastus myös Postipankille. Se sai läpi vaatimuksensa tasajaosta, vaikka muut yrittivätkin kaikin keinoin jakoa markkinaosuuksien mukaan."

""Me olimme ylivoimaisesti pienin pankki, vain kymmenen prosentin markkinaosuudella. Kaupan jälkeen meistä tuli 15-16 prosentin pankki.""

" Tekniikan kehityskin liittyi oleellisesti tapahtumiin. Kun neuvottelut kiihtyivät elokuussa 1993, harhautusoperaatioihin kuului, että pilkkojat saivat pankkiensa ensimmäiset kännykät."

""Kaikilla oli silloin nmt:t, mutta pelkäsimme, että pahus vie, joku voi niitä kuunnella.""

Alkuperäien sivu:
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm



Lue myös Matti Inhan 50-vuotishaastattelun linkki:
(1999-09-23)

Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin!

Säästöpankkien pilkkominen uudessa valossa.

Merita-Nordbankenista ruotsalaiset tulevat omistamaan uuden julkistetun suunnitelman mukaan 60 prosenttia.

Suomen valtio piti pystyssä pankin suomalaiset edeltäjät KOP:n ja SYP:n veronmaksajien ja yrittäjien selkänahasta kiskotulla pankkituella.

SYP:lle annettu tuki oli osin pääomatukea, jonka pankki maksoi myöhemmin takaisin, mutta myös Säästöpankkien pilkkomisesta koitunutta tukea sille itselleen ja KOP:lle.

Ikuiseksi (?) arvoitukseksi tuen suuruus jää, koska asia on liian arkaluontoinen tämän sukupolven selvitettäväksi. Eräs arvio on 15 miljardia markkaa, josta puolikkaan osuus siirtyy nyt ruotsalaisomistukseen.

Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin:
Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu


Alkuperäinen sivu:
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998pankkituki.htm

Keskisuomalainen. Tänään.
Lauantaina 2009-09-19. Lainaus tekstistä:

"Kerrankin herrat hereillä

EU:n esitys asuntolainojen vakuusosuuksien alentamisesta tietäisi lainojen kallistumista, Hypoteekkiyhdistyksen Matti Inha sanoo.

60-vuotias Matti Inha
...
Nykyinen tehtävä: Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja 1.2-2002-.
Postipankissa 1972 alkaen: ...
...
Postipankin toimimies
... mutta uransa toiminnallisella huipulla hän lienee ollut Postipankissa 1993. Tällöin hän toimi pankin pääneuvottelijana Säästöpankki Suomen jaossa.

- Työ kesti vuoden. Se pysyi täysin salassa, koska siitä tiesivät vain pankkien pääjohtajat ja neljä pääneuvottelijaa, SYP:n Markku Pohjola, KOP:n Eino Halonen, osuuspankkien Taisto Joensuu ja minä. Pankkien johtokunnat olivat täysin ulkona.

- Pääministeri Esko Aho ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen ei uskonut, että pankit pääsisivät sopimukseen 660 säästöpankin konttorin ostamisesta. Me sanoimme, että ilmoittakaa vain päivä, niin tulee paperi, jossa yksikään kohta ei muutu.

Presidentti Mauno Koivisto antoi niihin aikoihin Keskisuomalaiselle haastattelun, että säästöpankit joutavat nyt mennä. Sen on arveltu vauhdittaneen ratkaisua.

- Ei Koiviston pohdinta meidän työhömme vaikuttanut. Sen sijaan Säästöpankki Suomen toimitusjohtaja Paavo Prepula yritti siihen aikaan taitavana lobbarina vakuuttaa, että he pärjäävät.

Postipankin markkinaosuuden ratkaisu nosti kymmenestä viiteentoista prosenttiin. …”

Keskisuomalainen. Tänään. Lauantaina 2009-09-19. "Kerrankin herrat hereillä
Pekka Alarotu HELSINKI. Kuva: Markku Ojala.

Lainaus loppuu.

Isonna luettavaksi!


Lasse Kangas - sanomalehtimies ja tutkija 5o-vuotias
Keskisuomalainen torstaina 11.07.2002.

"Toimittaja Lasse Kangas teki tähänastisen uransa ehken vaikuttavimman henkilöhaastattelunsa heinäkuussa 1993. Lama oli Suomessa syvimmillään, ja pankkien kohtalosta käytiin kiivasta keskustelua. Jyväskylässä vietettiin valtakunnallista suojeluskuntien perustamisen 75-vuotisuhlaa, ja vierailunsa ohessa tasavallan presidentti Mauno Koivisto oli lupautunut Keskisuomalaisen haastateltavaksi.

Kankaan haastattelun otsikko puki sanoiksi Koiviston fundeeraaman pankkikriisin tulevan ratkaisun: Säästöpankkiryhmä voisi kadota.

Haastattelu oli ajassa ja ehkä se vauhditti pankkikriisikeskustelua, Kangas arvioi. Kolme kuukautta presidentin haastattelun jälkeen säästöpankkiryhmä pilkottiin muiden suomalaispankkien kesken."

Keskisuomalainen torstaina 11.07.2002.
Syntymäpäivähaastattelun alkukappaleet. Jyväskylä Keijo Lehto.

Alkuperäinen sivu:
http://www.sanomanetti.fi/2002/10/17/lassekangas.htm



Viikon kuva:
"Pankkikonttorin karu kohtalo"


Keski-Suomen Säästöpankki
Suomen Säästöpankki
Kansallis-Osake-Pankki
Merita
Tyhjillään monta vuotta
ja edelleen...

 

(Oliko jopa Laukaan Säästöpankki?)

IStalous torstaina marraskuun 25. päivänä 1999 pm
Laukaassa syyskuussa 1999 kuvannut Pertti Manninen.

Hiukan muuta, aivan satunnaisesti:


asus3
maanantai 2008-11-03

Lähtiessäni taas kahvilaan, katsoin kuitenkin sen verran nettiä, että silmään osui fivethirtyeight.com- niminen sivusto. Siellä oli jonkinlainen ajantasainen analyysi kaikista polleista, joita oli suoritettu Obaman ja McCainin välillä. Osama näyttää voittavan kun vaalit ovat jo huomenna, joten pianhan se selviää.

Muutenkaan ei vaaleilta ole voinut välttyä, niitä tulee tuuteista jatkuvasti. Miten muu maailma suhtautuu ehdokkaisiin? Kai aika yleisesti toivotaan Obaman voittoa. Esim. Ruotsin televisiossa näytettiin jopa sellaisetkin luvut kuin jotakin 65-5 noin suunnilleen, loput eivät ilmaisseet kantaa muistinvarainen, jonka tarkistan jos lähteen vielä löydän.

Edellinen kirjoitus loppui ehkä töksähtäen kun akku sammui ja tuli shut down, oli kuitenkin tallessa!

Jatkoa. Pankkiasiaa:

SYPin, Unitaksen ja Nordean huimaa eläkettä nauttiva pankinjohtaja Markku Pohjola yrittää pestä edellistä pankkikriisiä, unohtaen että tuella pankit pidettiin pystyssä. Tukea oli monenlaista pääomatukea. Lue kirjoitus Tukea se on takaisinmaksettukin tuki (IStalous 1999-12-09) ja Säästöpankkien pilkkomisesta tullut tuki, josta KOP ja SYP eli siis Nordea sai puolet. Kysymys on miljardeista markoista, kyllähän Pohjola sen hyvin tietää, vaikka heittäytyy tietämättömäksi.

Erittäin häpeällistä, koska hänhän oli juuri SYPin neuvottelija. Lue Pankkipilkkojan syntymäpäivähaastattelu (Matti Inha, Postipankki, IStalous 1999-09-23).

Tässä sitä tälle päivälle. Nämä kirjoitukset pitää jotenkin ujuttaa muuhun, esim. haudalla käyntiin viime lauantaina. Tänään aurinko paistaa, muutama astetta lämmintä. Olo on kuitenkin sen verran viluinen, että tokkopa uimahalliin tänään lähden, vaikka varusteet mukana ovatkin.

Edellinen kirjoitus Peurungan ravintolassa lauantaina 2008-1-01 ja tämä tänään Eskon kahvilassa maanantaina 2008-11-03 klo 11:44.
Pertti Manninen
IStalous. Pääkirjoitus ja ajankuvia.

Akun lataus vähenee noin 10 % -yksikköä parissa kymmenessä minuutissa (epätarkka havainto).

Alkuperäinen sivu:
http://www.sanomanetti.fi/2008/11/05/etusivu.htm#2asuskirjoitusl


Brax: Oikeusvaltio voi hyvin. - Laina-asiakkaan taakka kasvaa.
Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008.

Kuva: Pertti Manninen lauantaina 2008-09-20.
Brax: Oikeusvaltio voi hyvin. - Laina-asiakkaan taakka kasvaa.
Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008.


"Suomi on oikeusvaltio, ministeri Tuija Brax (vihr) vakuutti epäilijöille keskiviikkona Lahdessa. Media kaivelee silloin tällöin julki tapauksia, joiden yhteydessä kysytään, miten oikeusvaltion laita oikein on. Median tehtävä on tarkkailla ja vahtia oikeuden toteutumista."
Brax: Oikeusvaltio voi hyvin.
 
Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008.
Kuvateksti: Oikeusministeri Tuija Brax esiintyi keskustelutilaisuudessa Sibeliustalossa, ossa media edusti ESS:n päätoimittaja Heikki Hakala.

"Pankit ovat siirtämässä kriisiriskejään entistä enemmän asiakkaille. Nordea ilmoitti nostavansa suurten ja keskisuurten asiakkaidensa lainan korkoja yksipuolisesti puoli prosenttiyksikköä kustannusten kallistumisen takia- OP-Pohjola harkitsee samaa.

Yhdysvaltain finanssikriisi on lisännyt pankkien epäluttamusta toisiaan kohtaan ja siten pankkien hankkiman rahan hintaa. Finanssialan Keskusliitto on neuvotellut Rahoitustarkastuksen kanssa asuntovelkakirjoihin ehdon, jolla pankki saa yksipuolisesti nostaa korkoa, jos sen vakavaraisuus on vaarassa."
Laina-asiakkaan taakka kasvaa.
ESS-työryhmä. Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008.

Lue myös!

Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa! Pääkirjoitus. IStalous 2008/04/24
Lue myös!

Pankit eivät ota riskejä asuntolainoissa.
Pääkirjoitus. IStalous 2002/05/30
Lue myös!

Seppo Konttinen: "Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio."
Selostus Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtämisestä turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja  Ahti Hirvonen. "Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa." IStalous 2004/05/20

Lue myös!

Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä kirjoituksia ja henkilönimiä Koivistosta lähtien! IStalous 2006/11/11

Alkuperäinen sivu:
http://www.sanomanetti.fi/2008/09/20/etusivu.html

30. toukokuuta 2002. IStalous.fi

Pääkirjoitus:
Pankit eivät ota riskejä asuntolainoissa


Yhdellekään pankille ei kelpaa vakuudeksi pelkkä asunto, myös henkilökohtainen "ikuinen" maksuvelvollisuus vaaditaan.
Vakuusarvojen romahtaminen on aina asiakkaan riski.

Pankkien riskinotto on näennäistä. Kansalaisten tietoisuus on olematonta. Mikään pankki ei anna asuntolainaa vain niin, että pantiksi jäisi pelkkä asunto.

Omarahoitusosuuden lisäksi vaaditaan "ikuinen" omavelkainen takaus. Tämä tarkoittaa sitä, että jos esim. sairauden ja työttömyyden takia ei pystyisi hoitamaankaan asuntolainaansa, niin asunnon myynninkin jälkeen voi jäädä vielä velkaa satoja tuhansia ja tällöin hirmuisten viivästyskorkojen kanssa velka jää mahdottomaksi hoitaa mitenkään ihmisen elinaikana. Samassa rytäkässä on myös säästetty omarahoitus häipynyt taivaan tuuliin.

Näin nimenomaan tapahtui 90-luvun alun velallisille, kun vakuusarvot romahtivat tai valuuttalainaa ottaneiden velat kasvoivat yhdessä yössä 20-30 prosenttia. Kaikki eivät ole halunneet velkajärjestelyyn, koska takaajien asemaa ei siinä samalla ratkaista.

Koska pankit eivät anna lainoja, joiden vakuudeksi riittäisi annettu pantti, voi kysyä onko valtio suojellut kansalaisiaan tarpeeksi?

Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002. IStalous.fi


Velka, vankeus vai armo?

Velallisen kuolemasta eivät velkojat hyödy

Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta

Eduskunta vältteli totuutta pankkikriisissä

Tukea se on takaisinmaksettukin tuki

Arsenalin viimeinen palvelus suomalaisille

Huutokauppaa hädällä

Alkuperäinen sivu:
http://www.sanomanetti.fi/2002/05/30/paakirjoituspankit.htm



Paula Kelly ja aito uusi lapsi.

Andromedia uhkaa. 
Tieteiselokuva. (The Andromedia Strain, USA 1971).
Ohjannut Robert Wise. Elokuva pohjautuu Michael Chrichtonin bestselleriin, joka analysoi iskevällä kosketuksella ihmisen lapsekasta uskoa tekniikan kaikkivoipaisuuteen. TV-Maailma. Esitetään MTV3:ssa lauantaina 22.05.2004 klo 22.30. 

"Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa.
Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta. 
Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. 
Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle,  joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. 
Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille."
Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit
.
Lue lisää!

Linkkejä.

IStalous 12.08.1999.

IStalous 18.11.1999. 

IStalous  01.04.2004.


IStalous 17.05.2001.
 

IStalous 14.10.1999.

IStalous 17.05.2001.

IStalous 28.10.1999.
 

IStalous 18.11.1999.
 

IStalous 18.11.1999.
 

IStalous 06.05.2004!

Koko ohjelman nauhoitus luettavana tekstinä liitteessä!

IStalous.fi - 2009-09-19 / 2010-08-19 - Kerrankin herrat hereillä - 60-vuotias Matti Inha - Syntymäpäivähaastattelu - Keskisuomalainen. Lauantaina 2009-09-19. Pekka Alarotu - SYP Markku Pohjola, KOP Eino Halonen, osuuspankki Taisto Joensuu, Postipankki Matti Inha - Esko Aho. Iiri Viinanen. Mauno Koivisto - Säästöpankit, Säästöpankki. Matti Inhan 50-vuotishaastattelua! Helsingin Sanomat. Martta Nieminen - Pankkipilkkojan syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit! Totisinta totta Suomessa 1993! IStalous - Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin! IStalous - Lasse Kangas - sanomalehtimies ja tutkija 50-vuotias. Keskisuomalainen torstaina 11.07.2002 - Viikon kuva: "Pankkikonttorin karu kohtalo" - Jatkoa. Pankkiasiaa: Markku Pohjola- Matti Inha - Brax: Oikeusvaltio voi hyvin. - Laina-asiakkaan taakka kasvaa. Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008. Tuija Brax. Heikki Hakaka. ESS-työryhmä - Pääkirjoitus: Pankit eivät ota riskejä asuntolainoissa. 30. toukokuuta 2002. IStalous.fi. Pertti Manninen. "Koska pankit eivät anna lainoja, joiden vakuudeksi riittäisi annettu pantti, voi kysyä onko valtio suojellut kansalaisiaan tarpeeksi?" - TALOUSARVIO. YLE. Radio perjantaina 14.05.2004. NYT TALOUSARVIO JONKA TOIMITTAJANA ON SEPPO KONTTINEN. Pankkivankituki - Ahti Hirvonen. Bror Wahlroos. Björn Wahkroos. Esko Aho. Iiro Viinanen, Sirkka Hämäläinen. Ritva Anttonen. - Unitas Oy- Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy - Harri Holmén. MATTI EKLUND. Matti Rudanko. Seppo Lindblom. Matti Niemi. - Kuva. Velallisia kulkemassa riisuttuina pankin oven ohi. Pertti Manninen. - Alkuperäisem aineiston lisäksi lKirjoituksia ja kuvia vuonna 1999 aloittaneesta IStalous/IStalous-sivustosta, jolloin myös sivun numerointi säilyy muuttumattomana. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: sanomanetti @hotmail.com. - Sivun päiväys: Lauantai 2009-09-19. - Valmistus: Torstai 2010-08-19, nettiin 2010-08-19, linkkejä 2010-08-19.- Tämän sivun numero: IStalous.fi numero 1 - IStalous - IStalous - 12.fi - IStalous -

Pikkulasta pelastettu. LOPPU.






Torstai

2010-08-19


Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Nettisanomat
N:o 1184
Hae!   

www.thailand.fi www.phuket.fi
www.patong.fi

www.flyingfinn.info
www.midnightsun
restaurant.info

Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Ilmoita ilmaiseksi! - 101 ilmoitusta!

shit.fi - lauantai 2010-08-14

Manipuloitu kuva.

Iltalehti.fi lauantaina 2010-08-14.
- Perussuomalaisten uusi vaaliveturi
- Björn Wahlroos ei siedä kipeitä ihmisiä.
Juttu uutissivulla: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010081412162028_uu.shtml

Lue myös!
Björn Wahlroos-story.
Nettisanomien kirjoituksia 1999-
  http://www.sanomanetti.fi/2009/08/26/etusivu.htm#sanomanetti20090818





Keskiviikko

2010-08-18


Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Nettisanomat
N:o 1183
Hae!   

Palkitun valokuvalehden Photo Raw'n pääosassa ovat vahvat kuvat ja vaikuttavat sarjat.
Eyes Wide Open.
Kestotilaus 35 €

Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Ilmoita ilmaiseksi! - 101 ilmoitusta!
Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan!  - Peter Nyman: Ensimmäiset uutiset - Vesa Keskinen: Löylykisat muuttumassa yhhdistelmäkisaksi? - Nettisanomat 11 vuotta! Numero 1: torstaina heinäkuun 29. päivänä 1999 - Alkusanat 20.06.2002 Mikä meitä riivaa? Kolmannes lapsistamme ei osaa uida ollenkaan tai ei ainakaan kunnollisesti, Suomessa! ... Tahdosta se vain on kiinni. - Heinäkuussa 2010: Blogi-kirjoituksia - Kuva: Kaikki 10 koossa - Kuva: Katkenneet puut - Kuvat: JJK:n katsojia - Arkistolöytö: Totuuden Torvi 1955
65 vuotta: Hiroshiman vuosipäivä 6.8. Nagasakin vuosipäivä 9.8 -
Ensimmäinen runo kirjasta Hiroshiman lapset: Veri

Ilkka Pöyhiä, 57, Joutseno. Aika 4.15. Ensimmäinen sija.
Bjarne Hermansson, 52, Turku. Aika 3.34.
Mika Hukkanen, 35, Joutseno. Aika 3.05
Markus Rantanen, 33 Lahti. Aika 2.45.
Jani Matero, 31, Vänersborg, Ruotsi. Aika 2.42.

Kuva: Helsingin Sanomat. Sunnuntai 2010-08-15.

"Kaksi on joukosta poissa"

IStalous. Pääkirjoitus keskiviikkona 2010-08-18 klo 18:15. ”Kaksi on joukosta poissa”

Täällä periferiassa, Keski-Suomessa ei sitten tullut sitä Helsingin Sanomien numeroa, jossa tiettävästi oli näytetty tätä pahoin palanutta ja ehkä vielä hengissä olevaa sauna- löylykilpailun finalistia. Venäläinen kuoli sitten myöhemmin ja suomalainen oli rajamailla.

HS:n toimituksessa harkittiin kuulemma kuvan julkaisemista ja päädyttiin pahimpaan mahdolliseen piilorasismiin. Koska kuolemaan sattui venäläinen, niin sitten näytettiin. Jos suomalainen olisi menehtynyt, ei olisi näytetty. Samalla päästiin kuin varkain muuttamaan suomalaista uutisperinnettä: silpoutuneita, eikä juuri muunlaisiakaan ruumiita ole aikaisemmin näytetty. Tähän mennessä on välitetty jotain omaisistakin, mutta ei nyt sitten enää, venäläisistä omaisistahan ei Suomessa tarvitse välittää.

Kaksi on joukosta poissa.
Sitten viikkoa traagisten tapahtumien jälkeen Helsingin Sanomat julkaisi oheisen sivun ja kuvat ja jätti häveliäästi menehtyneen ja myös pahoin loukkaantuneen saunojan kuvat pois: Otsikoi vielä kornisti: ”Jälkilöylyt” ja antoi sitten näille hengissä selvinneille mahdollisuuden jälkiviisasteluun, johon osa sortui. Kävihän niistä ilmi myös vaivihkaa kisan voittajakin, sen jälkeen kun kaksi pisimpään saunassa viipynyttä diskattiin, kun eivät tulleet ulos omin päin.

”Koko maailma tietää nyt, että suomalaisessa saunassa voi kuolla. Mutta valokuvaaja Ville Palonen oli paikalla silloin, kun löylyn MM-kilpailut olivat vielä hyväntuulista miehistä leikkiä.”

Jälkilöylyt. Helsingin Sanomat sunnuntaina 2010-08-15. Katja Martelius HS. Kuvat: Ville Palonen.

Kuvien alla sitten nimet ja ”tulos”:

”Kaksi on joukosta poissa”. IStalous. Pääkirjoitus keskiviikkona 2010-08-18 klo 18:15. Kuva ”Kaksi on joukosta poissa”: Pertti Manninen.


Löylykisat muuttumassa yhdistelmäkisaksi?

Traagisesti päättyneen, 1 kuollut ja toinen pahasti loukkaantunut, jälkeen kyläkauppias Vesa Keskinen ilmoitti, että hän aikoo jatkaa kisojen järjestämistä hiukan muuttunein säännöin ja paremmin terveystarkastuksin.

Nyt kun melkein viikko on ehtinyt vierähtää asiasta on saatu alustavaa lisätietoa: Kilpailijoiden ei tarvitse enää olla niin kauan kerrallaan kuumassa saunassa, vaan välillä pääsee vilvoittelemaan. Edelleen aika ratkaisee, mutta tällä kertaa uudella tavalla: Kuka nopeimmin selvittää kilpailun on voittaja.

Sauna on entisenlainen, mutta uutta väriä kilpailuun tuo pakastearkuissa pistäytyminen. Sauna ja pakastearkut sijoitetaan 30 metrin päähän toisistaan ja kilpailijat käyvät vuorotellen niissä. Aloitetaan saunasta jossa ollaan aina 3 minuuttia, sitten juostaan pakastearkkuun, lämpötila aina vakio -24 astetta, kansi suljetaan ja arkussa ollaan vain 2 minuuttia, koska ei ole varmuutta hapen riittävyydestä. Tätä toistetaan 10 kertaa ja voittaja on se joka nopeimmin selvittää tämän kuntoradan.

Joitakin yksityiskohtia on vielä selvittämättä, mutta alustavasti on ajateltu, että saunan kiukaalle lisätään sama määrä vettä kerralla kuin aikaisemminkin, mutta tietenkin harvennetuin välein: kolmen minuutin välein. Yksityiskohdat tarkentuvat kunhan kauppias Vesa Keskinen on itse suorittanut puolet tästä kilpailusta, siis viisi kertaa käynyt kuumenevassa saunassa ja siis myös viisi kertaa pakastearkussa.

On ajateltu, että kyllä normaalin suomalaisen miehen pitää suoriutua tästä puoli-kilpailusta. Varsinaisille tekijöille ratahan ja sen vaatimukset kasvavat koko ajan lisää, koska saunan löyly on tulossa loppuvaiheessa todella hiostavaksi ja keuhkoja raastavaksi.

Kauppias Vesa Keskinen kertoo vielä hiovansa sääntöjä ja terveysvaatimuksia yhdessä parhaitten asiantuntijoiden kanssa. Suomalaisten lääkärien nihkeän suhtautumisen johdosta, hän aikoo turvautua ulkomailta tuotettuihin lääkäreihin. Testien aikana myös selviää pitäisikö pakastearkuissa oloaikaa pidentää kolmeen minuuttiin.

IStalous. Pertti Manninen. Perjantai 13. elokuuta 2010.


Comment is free
The killing fields of Afghanistan

Editorial The Guardian, Wednesday 11 August 2010

Every Afghan civilian death diminishes the coalition's cause, General David Petraeus told troops in a tactical directive issued last week. By that standard alone, yesterday's UN report on civilian casualties in the first half of this year makes grim reading for the new commander of Nato forces. True, it vindicates the strategy of his predecessor, General Stanley McChrystal, in limiting air strikes, often at the cost of increasing the danger to troops fighting their way out of an ambush. The report says there has been a 30% drop in the number of deaths and injuries caused by foreign forces. It also attests to the increasing ruthlessness of the Taliban. Afghan deaths have soared as a result of homemade bombs and political assassinations. No one is too young to be killed. A seven-year-old boy accused of spying for the government was publicly hanged.

But civilian deaths are not the Taliban's problem, despite the guidelines they issue to their fighters. They are Petraeus's, because they strike at the heart of Nato's claims that it is there for the protection of the civilian population. In two unusually acerbic passages, the United Nations Assistance Mission in Afghanistan (Unama) said that the operation Nato launched in February to clear the Taliban out of the poppy-growing fields of the Nadi Ali and Marja districts of central Helmand had not resulted in a increased protection of the local population – 29 of whom had died at Nato's hands, 32 at the Taliban's, and 13 at the hands of unknown killers.
...

One way or another, civilians are becoming the primary target of this conflict. The escalation of the campaign ordered by Barack Obama last year has only spread the zone of conflict, not doused it. It shows no signs of securing the loyalty of the Pashtun in the time limits Mr Obama has set himself. It may be true that in decreasing the casualties that they cause, US forces are at last learning how to fight this war, but like Vietnam, they have run out of road back home.

http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2010/aug/11/killing-fields-afghanistan







"Suomessa kesällä 2010". Katkenneet puut on raivattu pois ajotieltä. Tolpistaan pudonneet sähkökaapelit ovat vielä puiden alla. Kuva: Keski-Suomi. Konnevesi. Tie n:o 69. Sunnuntai 2010-08-08 klo 19:10. Pertti Manninen.





 
 
Koichi Tokuno, 11-luokkalainen poika (5. luokalla v. 1945).
Veri. Ensimmäinen runo kirjasta Hiroshiman lapset.

Professori Arata Osadan, joka itsekin oli Hiroshiman pommituksen uhri, kokoama dokumentti kertoo sodan kauhuista lasten silmin. Se on todellinen, uhrien omakohtainen kuvaus ydinpommin pudottamisen seurauksista. Lasten yksinkertaiset, kaunistelemattomat kertomukset vakuuttavat meidät ponnistelemaan kaikin keinoin rauhan hyväksi. (Kirjan esittely takakannessa). Japaninkielinen kirja ilmestyi lokakuussa 1951 nimellä Hiroshiman lapset: hiroshimalaisten poikien ja tyttöjen vetoomus. Kirja ilmestyi engalanninkielisenä Children of Hiroshima vuonna 1980 ja suomenkielisenä Hiroshiman lapset vuonna 1984 suomentajanaan Eila Salomaa ja julkaisijanaan Lasten Keskus. Myötäelänyt Pertti Manninen 2003.


Sivulta:
http://www.sanomanetti.fi/2003/03/27/etusivu.htm














Lauantai

2010-06-26


Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Nettisanomat
N:o 1169

Palkitun valokuvalehden Photo Raw'n pääosassa ovat vahvat kuvat ja vaikuttavat sarjat.
Eyes Wide Open.
Kestotilaus 35 €
Edellinen - Seuraava - Linkki joka numeroon! - Hae! - Ilmoita ilmaiseksi!
Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan! - Sekaisin Matista, Marista, Jyrkistä ja Annesta. Pääkirjoitus. - BBC News: Finland in double-dip recession.
"Suomessa kesällä kerran: Poikue." Kuvat torstaina 2010-06-17 Klo 08:37. Pohjois-Savo. Keitele. Nilakka. Pertti Manninen.
 
Pääkirjoitus
Sekaisin Matista, Marista, Jyrkistä ja Annesta.

Tänään on allakan mukaan Juhannuspäivä, lauantai 2010-06-26 klo 12:38 (rannekellon mukaan) tai 11:42 (miniasuksen mukaan).

Sekaisin Matista. Esimerkiksi tällainen otsikkokin tuli mieleen, kun on jäänyt päivittämättä muutama viikko.

Joskus tulee vastaan ihana olotila, kun lehtiä lukee epäsäännöllisesti, radiota kuuntelee pääasiassa säätiedotuksia ja musiikkia tai kun tv:tä katselee vain jos sellainen sattuu olemaan lähellä, nyt vain MM-futista ja uutiset sattumanvaraisesti.

Kun sitten pääsee lehtien kimppuun ja ne ovat autuaan sekamelskassa voi syntyä tällaistakin ”kaikki riippuu kaikesta” -tekstiä.

Aluksi muistinvaraisesti tästä sekaisin Matista.

Korkein oikeus antoi tuomionsa ”Pääministerin Morsian” -kirjasta. Siinä Susan Ruusunen loukkasi Matti Vanhasen yksityisyyttä kertomalla jotakin seksiasioista. Kaikki muut jutut eivät loukanneet. Seksiasioissakin kuvailu oli varsin rajoitettua, kirjaa en ole lukenut, mutta lehtitietojen mukaan mm. Matti Vanhanen meni saunaan virka-asunnossaan ja mahdollisesti myös kodissaan, jossa ex-vaimokin oli saunonut yhdessä Matin kanssa. Uuniperunoista sai kertoa, jos samalla ei kerrottu, että välillä yhdyttiin, Ei kai tällaista kirjassa ollut. Perunoita syötiin silloin tällöin ja seksiäkin harrastettiin sitten silloin tällöin.

Oikeuden mielestä Matti Vanhasen valehtelu tapaamispaikasta oli väärin ja se katsottiin Vanhaselle vahingoksi. Nettituttavuus pääministerin taholta oli jäänyt käsittelemättä, mutta kai sentään Supo oli tarkistanut Ruususen taustat, tämä ei ole käynyt ilmi mistään.

Kaiken kaikkiaan koko oikeusjuttu oli fiasko ja on hyvä, että tällainen pikkusielu ei saa enää kiusata suomalaisia.

Nyt kiusaamisesta tuli sitten laillistettua, sen jälkeen kun Matti Vanhanen saa eron eduskunnasta, jos saa, tultuaan nimitetyksi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi. Kiusaamisella tarkoitan sitä, että se mitä hän sinne lobbaa on pois köyhiltä ja kurjilta.

Nämä lobbaamiset ja niiden perustelut ovat tietenkin aika suoraviivaisia: Jos yrityksillä menee hyvin, niin työntekijöilläkin menee hyvin ja murusia riittää köyhille ja työttömille. Vaan kun ei vaan riitä. Kurjat kurjistuvat yhä edelleen ja uusia kurjia tulee nuorista lisää kun eivät saa työtä ja toimeentuloa, vaikka olisivat kouluttautuneet monta vuotta. Myös tietenkin kouluttautumattomien pitäisi saada työtä, kaikkien pitäisi, mutta ketä tämä olotila hyödyttää, kyllä kai se on hiukan yksinkertaistettuna niin, että työväki pysyy nöyrempänä, kun kurjuus uhkaa, työilmapiiri heikentyy ja sairaudet lisääntyvät. Näin on lyhyellä tähtäimellä, muttei se kansakunnan tulevaisuuden kannalta hyvä asia ole.

Matti Vanhanen valehteli jälleen kerran, kun väitti tämän toimitusjohtajan paikan tulleen mieleen aivan viime hetkellä, siis päivä tai kaksi pääministeristä erottamisen jälkeen. Erottamisesta voi puhua, koska keskusta oikeasti erotti Matti Vanhasen, vaikka se näyteltiin jonkinlaisiin henkilökohtaisiin polvileikkauksiin ym. soopaan liittyväksi. Keskusta tiesi varmasti häviävänsä vaalit, jos pääministerinä Matti Vanhanen olisi jatkanut. Se, että hän kertoo vuosien kuluttua todelliset syyt on huvittavaa. Kuka niitä muistaa, ellei nyt sitten Meri-Kukan lapsi vaadi selkoa isästään. Ei tästä julkisuudessa ole kerrottu, joten sekin on mahdollista.

 
Sekaisin Marista

Otsikko lienee varmasti Bisquitilta, Seppo Ahdilta, kuka näitä muuten keksii!

Mari Kiviniemestä voi sanoa sen, että hän on oikea poliitikko, tarpeeksi röyhkeä, vaikka näyttelee jotain naisellisuuden tuomaa pehmennystä. Sipoon pakkoliitoksessa hän oli pääjehu yhdessä Matin kanssa ja vaati sitä julkisesti ja julkeasti. Silloin eivät vielä olleet rakennusliikkeiden sotkut ja vaalirahoitukset tapetilla. Tästä pakkoliitosasiasta muuten keskustaa lähellä oleva Keskisuomalainen ja sen pimittäjä päätoimittaja, silloinen, Erkki Laatikainen ei kirjoittanut halaistua sanaa, ainakaan n iin, että sen lukija olisi lehdestä huomannut.

Natoon nyt sitten mennään, ei siinä mikään auta, kun naisverhoilu Keskustassa on saanut sijansa, ja Natoon ihastunut Mari Kiviniemi pääsee vauhtiin! Tietenkin hiukan riippuu vaalituloksesta, mutta mutta johan Mari Kiviniemi kertoi kieltää, jos muistijälki on oikea, Naton ottamisen seuraavien vaalien teemaksi. Kai Timo Soini ja Jutta Urpilainen osaavat pitää ääntä asiasta. Vain Sdp:n vaalivoitto ja lupaus, ettei Natoon mennä voi estää sinne joutumisen, ellei nyt sitä ennen tapahdu jotain kovin dramaattista: Sinkkiarkkujen dramaattinen lisääntyminen.

Sekaisin Jyrkistä

Oli ainakin kokoomuksen puoluekokous, joka hurmiossaan kertoi, että täällä Jyväskylässä valittiin oikeasti Suomen pääministeri. Mitä nyt sitten siitä, että yhdet vaalit on käytävä ensin ja odotettava sen tuloksia. Tämä Jyrki, joka vuosi sitten uhoi, että Afganistan on Suomen murhe, tai jotain sellaista, hymisteltiin jatkamaan ja suuruuden tunnossaan heti ilmoitti, ettei aio panna toimeen ja edistää puoluekokouksessa syntynyttä ”lipsahdusta” (Ilta-Sanomien pääkirjoituksen otsikko, päätoimittajana Sadeniemi), pakkoruotsin poistamisesta. Jyrki Kataisellahan on kokemusta nuoruusvuosiltaan lainkunnioittamisesta. Hän väärensi nuoriso-osaston pöytäkirjan päästäkseen edustajaksi ensimmäiseen puoluekokoukseensa. Asia on painettu villaisella ja lehtitietojen mukaan, tai jonkun blogin mukaan, häneltä on asiaa jossain julkisesti kysytty, niin stoorin mukaan hän ei enää muista sellaista tapahtuneen. Pääministeriainesta siis, vertaa Matti Vanhanen, jolla oli kovin huono muisti.

Muistaakohan Vanhanen edes sen, että on ollut ajamassa poliitikkona Suomi-Soffan Kakkoselle, tai jotenkin nimi oli suunnilleen näin, vuorineuvoksen arvonimeä. Tämän vain kysyn sen takia kun, Perheyritysten liiton jäsenyritys on tämä Suomi-Soffa. Oikeasti Petra Thoren patistettiin ulos liiton toimitusjohtajuudesta ja paikka varattiin Vanhaselle Kakkosen toimesta, näinhän hyvä veli verkosto toimii. Nyt Vanhanen voi sitten oikeasti toimenkuvansa mukaan ajaa Kakkoselle arvonimeä. Liitossa ei ole edes riesana Etukenon Kari Ojala, vaikka Vanhanen olikin saanut meriittiä, toisenlaista, törmätessään tähän perheyrittäjään.

 
 
Sekaisin Jyrkistä jatkuu.

Pakkoruotsiasiassa vedotaan jo perustuslakiin. Minkälaisina hölmöinä Jyrki Katainen ja Kimmo Sasi kansalaisia pitävät ja minkälaisena lammaslaumana nämä herrat pitävät esimiehiään, kokoomusväkeä, kun ryhtyvät puhumaa perustuslaista ja pakkoruotsista samaan aikaan.

Suomi on kaksikielinen, ellei kolmekielinen maa. Perustuslain mukaan kieliä ovat suomi, ruotsi ja saame. Saamenkieliset uutiset jäivät Suomessa kesälomalle: ”Toivotamme suomalaisille katsojillemme hyvää kesää!” Näin kevään viimeisessä uutislähetyksessä, jossa kerrottiin Norjan ja Ruotsin lähetysajat kesälle. Saamenkieliset uutiset on muuten ainoa Ylen uutislähetys, jolla ei ole vakinaista katseluaikaa, tulee milloin sattuu FST5-kanavalta. Ylellä on 4 kanavaa. Oli viisi, joista se luovutti yhden SanomaWSOY:lle (Jimin tai Livin). Nelosen myöhäisuutiset on myös ajankohdaton, tulee milloin tulee, jos tulee ollenkaan. Oikein pitkään jatkuva ohjelma poistaa koko lähetyksen ja tuo säästöä, rahallista, Sanomakonsernille. Imagosta ei kannata puhua: Uutislähetykset ovat pakollista pakkopullaa, joista ei kehdata tai saa kokonaan luopua lupaehtojen määräysten mukaan. SuomiTV näyttää muuten uutisia, ainakin arkisin kiinteään aikaan: kuudelta, seitsemältä ja kahdeksalta.

Tästä pakkoruotsista vielä. Kaksikielisyys edellyttää tietenkin vain sen, että kansalaisia on palveltava valtionhallinnossa heidän äidinkielellään. Kunnissa vain silloin, jos kunta on kaksikielinen, näin olen asian ymmärtänyt. Tavoitteen saavuttamiseksi on siis edellytettävä virkahenkilöiltä kielitaitoa, ei tietenkään heiltäkään kaikilta, että tavoite saavutetaan.

Nykyinen pakkoruotsi on surkea koulutustavoite, jota muuten kokoomuksen opetusministeri Henna Virkkunen kannattaa. Koululaisille tulisi olla yksi kieli pakollinen ja sitä olisi opetettava joka koulupäivä kaikki vuodet. Silloin voisi jotakin kivaa tulostakin syntyä. Opittaisiin puhumaan kieltä ja pystyttäisiin kommunikoimaan sillä opitulla kielellä. Kahden vieraan kielen opettaminen on osalle oppilaista, vaikka joka viidennelle, tutkimustuloksia on, liikaa, mitä niitä poikia siellä koulussa kiusataan, koko koulunkäyntihän siinä saa masennuksen. Toinen aine joka pitäisi olla joka päivä on liikunta. ja jokainen koululainen olisi opetettava uimaan koulussa. Valtion on huolehdittava siitä, että kunnille varattaisiin tähän resurssit, matkarahat ja opettajat.

Tässä näille Matille, joka ei asiasta huolehtinut, ja Marille ja Jyrkille ohjeita. Te voisitte asialle jotain tehdä, jos teissä olisi hitusenkin selkärankaa. Siis pakkoruotsi pois ja liikunta sekä uimataito pakolliseksi! Pistäkää se opetusministeri Henna Virkkunen järjestykseen.

 
 
Sekaisin Annesta.

Tämä asehullu ministeri, sisäministeri Anne Holmlund, on saatava myös järjestykseen! Hän ei aio esittää puoliautomaattiaseiden täyskieltoa vaan löpisee jotain muuta ja jää odottamaan seuraavaa verilöylyä. Ehdotuksen tehneen, täyskieltoehdotuksen tehneen, työryhmän puheenjohtajaa Pekka Sauria haastateltiin muuten SuomiTV:n uudessa uutisstudiossa Lasipalatsin, Kino Rexin kattoterassilla, jonne eduskuntatalo hyvin näkyy. Sauri oli katkera ministeri Holmlundille, kun tämä torppaa puoliautomaattiaseiden täyskiellon, Hän kuvaili sitä, että tavallisella käsiaseella ei saa eikä ehdi tehdä niin pahaa jälkeä kuin Jokelassa ja Kauhajoella ja miksei Leppävaarassakin syntyi.

Tämän kirjoittaja on sitä mieltä, että siviileiltä pitäisi kieltää kaikki käsiaseet. Metsästysaseistakaan en ole kovin innostunut, mutta jos nyt ensin kuitenkin nämä browningit ym:t.

Tähän stoori vuosikymmenten takaa. Olin matkalla Kirkkonummelta Helsinkiin sähköjunalla ehkä noin viisi-kuusi -vuotiaan Lassen kanssa. Heilurioven yläpuolella oli erilaisia kieltoja (symboleja) EI SAA TUPAKOIDA, tupakan yli oli piirretty rasti. Oli jotain muutakin, oliko viinapullo, en muista, oliko matkalippu, en muista, mutta heiluriovessa oli sitten noin 20×20 mainos Jerry Cottonista, jossa hän oli kasvoineen ja pistooli ylöspäin kallellaan, puhalsiko siinä pois ruudinsavua. Katseltuaan kieltomerkkejä tämä poikanen ykskantaan totesi kommentoidessaan Jerry Cottonin kuvaa: ”SAA AMPUA!”

Nyt päivä on muuttunut aurinkoiseksi. Täytyy haistella. Tämä stoori syntyi sen takia, kun paniikinomaisesti toisessa koneessa siirsin alkuvuoden kuvia varmistuskovalevylle ja alkuilmoituksen mukaan siirron kesto olisi 2 tuntia.

Tämä miniasus on siis nyt taas käytössä pitkästä aikaa ja tietotekniikkaa on koko ajan kanssamme.

Lopetan tähän. Kello on nyt 13:09 (asus) lauantaina 2010-06-26.

IStalous. Pääkirjoitus. Sekaisin Matista, Marista, Jyrkistä ja Annesta.

Pertti Manninen
"Suomessa kesällä kerran: Poikue." Kuvat torstaina 2010-06-17 Klo 08:37. Pohjois-Savo. Keitele. Nilakka. Pertti Manninen.

 

BBC NEWS 09 Jun
Finland in double-dip recession.


Caj Bremer - humanisti ja tarinankertoja & Rasmus - utelias Kissa.

Caj Bremer - humanisti ja tarinankertoja & Rasmus - utelias Kissa. Sunnuntai 2010-04-11 klo 08:14. Helsingin Sanomat. Kuva: Pertti Manninen.

Valokuvaaja
Caj Bremer
19.2.-16.5.2010
Valokuvaaja Caj Bremerin retrospektiivinen näyttely esittelee hänen tuotantoaan 1950-luvulta lähtien.
Ateneum
Kaivokatu 2, 00100 HELSINKI
Aukioloajat: ti, pe 10–18
ke, to 10–20 la, su 11–17
Pääsymaksut:
Normaali pääsymaksu 9 €
Alennettu pääsymaksu 7 €
Alle 18-vuotiaat maksutta.
Onerva - Kaupungin naiset 25.03.- 29.08.2010
Näyttely luo elämyksellisen näkökulman 1910-luvun helsingittären kulturelliin elämään kirjailija ja kriitikko L. Onervan silmin.

Kuvat: Caj Bremer. Viikkosanomat 1957: Lähtö - Työttömät - Satuja saamarin ruotsiksi - Salpausselkä - Vastavirtaan - Puijo ja presidentti


Haku. Nettisanomat 2003 alkaen

Vuodet 1999- 2002 täällä!



 

IStalous - Kaiken keskellä aina läsnä -
Maailman luetuin suomalainen IStalous -
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta
1999 -
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen -

Yhteys: sanomanetti @hotmail.com

Ilmoita ilmaiseksi! -
Hae Nettisanomista!
-
Linkki jokaisen numeron etusivulle!



Ilmoita ilmaiseksi sivu!

101 ilmoitusta!




Katon kokoinen tähtitaivas
Äidin sairastuminen syöpään ja kuolema ei lannistanut nuorta tyttöä vaan kaunis muisto siitä tähtitaivaasta, jota äiti rakasti antoi voiman selviytyä ja jatkaa elämää. Esitys oli koskettava ja kaikki roolit, pienet ja suuret, olivat uskottavia ja saumattomia kokonaisuutta tukien. Myös askeettinen lavastus ja valaistus tuki esitystä sitä tarpeettomasti häiritsemättä. Kuolema pimeässä oli suorastaan kammottavan vavahduttava. Kaunis laulu päätti esityksen.
Pertti Manninen.


Ohjelmalehtisen kuva puolta tuntia myöhemmin keskiviikkona 2010-05-05 klo 19:25. Jyväskylä. Rajakatu. Pertti Manninen.

Johanna Thydell - Nora Shuurman - Henna Peltoniemi - Antti Lattu - Essi Siljoranta - Kipinä, Kädentaitojen koulutusohjelma +TE09 opiskelijat - Mindi Anttila - Carita Voutilainen - Matleena Väisänen - Ronja Liukkonen - Henna Peltoniemi - Reetta Inkeroinen - Laura Luodemaa - Taija Frilander - Minttu Tamski - Monica Tuikka - Reetta Inkeroinen - Riikka Anttonen - Santeri Vekki - Anu Huhtinen - Sini Onkalo - Teemu Tekkala - Katon kokoinen laulu. Reetta Inkeroinen - Kiitos. Enska ja Leila - Tiina Mäkinen - Minna Lenfeldova - Minna Paananen - Essi Siljoranta - Antti Lattu - Keski-Suomen syöpäyhdistys ry - Juhlatalo Juurikkasaari S-Market Syöttäjänkatu 2.
Kuvia!
http://www.IStalous.fi/2010/05/05/etusivu.htm

Arkisto 1999
Linkki Nettisanomien ensimmäiseen yli 10 vuoden takaiseen numeroon:



Jaska Jokunen keväällä 1999 Jyväskylässä
Reipas puhe, hillitty huuto, rajaton riemu, iskevä musiikki ja kirkas laulu.
Ressukin lukee, tietenkin! Ressukin laulaa, tietenkin!
Ongelma 1. Ongelma 2.
Ystävyyden ylistys yhdessä ja erikseen.
Koppi, pallo on vangittu, vaikeudet voitettu. Ilo tulee sydämestä, kaikilla!
Keitä he olivat? Nuoria teatterintekijöitä: näyttelijät, muusikot, lavastajat, puvuntekijät, ohjaajaa unohtamatta ylittivät itsensä. Valaistus, koreografia ja kaikki muu oli paikallaan. Kiitos esityksestä, josta kaikkein nuorimmat ja kaikkein vanhemmat ja väli-ikäiset saivat omat muistonsa, 8-vuotias Erika muiden mukana.
Kun löydän käsiohjelman kerron teidän nimenne.
6.8.1999 Pertti Manninen
http://www.vuosisanomat.fi/galleria/uudet/1999/jaskajokunen/galleriajaska.htm


IStalous keskiviikko 2010-04-07 - N:o 1128
Konnakabinetti: Ministerit, jotka unohtivat kertoa Nova Group-vaalirahoituksesta (joka sisältyi Kehittyvien maakuntien Suomi ry:ltä saatuun rahoitukseen, josta siitäkin lähes kaikki kertoivat vasta vuotta myöhemmin ns. täydentäessään alkuperäistä ilmoitustaan) ts. rikkoivat vaalilakia antaessaan vaalirahoitusilmoituksensa: (Vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoitusilmoitukset)
Pää-
ministeri
Matti
Vanhanen
Keskusta
Valtiovarain-
ministeri
Jyrki
Katainen
Kokoomus
Ulkoasiain-
ministeri
Ilkka
Kanerva
Kokoomus
Ulkomaankauppa-
ja kehitysministeri
Paavo
Väyrynen
Keskusta
Puolustus-
ministeri
Jyri
Häkämies
Kokoomus
Opetus-
ministeri
Henna
Virkkunen
Kokoomus
Kulttuuri- ja urheiluministeri
Stefan
Wallin
RKP
Liikenne-
ministeri
Anu
Vehviläinen
Keskusta
Viestintä-
ministeri
Suvi
Lindén
Kokoomus
Elinkeino-
ministeri
Mauri
Pekkarinen
Keskusta
Sosiaali- ja
terveysministeri
Liisa
Hyssälä
Keskusta
Ympäristö-
ministeri
Paula
Lehtomäki
Keskusta
Kehittyvien maakuntien Suomi ry
10 000 euroa
Kehittyvien maakuntien Suomi ry
10 000 euroa*
Kehittyvien maakuntien Suomi ry
10 000 euroa*
Kehittyvien maakuntien
Suomi ry
10 000 euroa
Kehittyvien maakuntien Suomi ry
10 000 euroa*
Kehittyvien maakuntien Suomi ry
5000 euroa*
Kehittyvien maakuntien Suomi ry
10 000 euroa*
Kehittyvien maakuntien Suomi ry
10 000 euroa*
Kehittyvien maakuntien Suomi ry
5 000 euroa
Kehittyvien maakuntien Suomi ry
10 000 euroa*
Kehittyvien maakuntien
Suomi ry
5000 euroa*
Kehittyvien maakuntien Suomi ry
15 000 euroa*
Muuta: Ilta-Sanomat 10.06.2008. ""Vanhanen huomautti ilmoittaneensa omat vaalirahansa, mutta osan merkittävistä sosiaali-
demokraateista jättäneen kunnollisen ilmoituksen tekemättä."
IStalous
2008-06-10.
*Täydennys 16.5.2008:
Muuta:
Ei tuomittu pöytäkirja-
väärennöksestä, jonka avulla pääsi puoluekokous-
edustajaksi.
*Täydennys 16.5.2008.   *Täydennys 16.5.2008 *Täydennys 16.5.2008. *Täydennys
23.05.2008
*Täydennys 16.5.2008. Muuta 2002:
"Mikäli ministeri Suvi Linden oli todella tietämätön jääviyden olemassaolosta päätöksenteossa ja myönsi itsensä ja lähisukulaistensa omistamalle golf-kentälle miljoonan markan avustuksen, selitykseksi voi vain tarjota arkielämästä vieraantumista ja oligarkiassa viihtymistä."
IStalous 30.05.2002.
*Täydennys 27.5.2008.
Muuta:
Oikeus-
kansleri vapautti jääviys-
epäilyistä. IStalous 2008-06-10.
*Täydennys 30.5.2008 *Täydennys 16.5.2008.
Muuta: Iltalehti 15.5.2008:
"... tästä eteenpäin on skarpattava sen kohdalla, että lojaliteetti lakia kohtaan on suurempi kuin lojaliteetti muita tahoja kohtaan."
Suomen perustuslaki: Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. (Valtioneuvosto 60 §). IStalous sunnuntaina 2009-09-20.
Arkisto 2005

Maanantaina 17.10.2005 klo 08:50 Ylen radion aamulähetyksessä puhutaan asunnottomuudesta. Johdanto ja osa alkupuheenvuorosta puuttuu. Muitakin uutisia lopuksi.

“Nainen:
… oma kokemus on että kyllä niitä vastaan tulee tuolla kadulla aika usein joita mä tunnen joilla ei o yhtään niinku nukkumapaikkaa muuta kuin katu
Toimittaja:
Tällaisia ihmisiä jotka asuvat kadulla heitä on noin tuhat ja valtaosa on varmasti täällä pääkaupunkiseudulla tämä saattaa nyt kuulostaa tyhmältä kysymykseltä mutta miss he sitten nukkuvat
Nainen:
osa telttailee osa porttikongeissa ja suoraan kadulla ja jotkut on tuol joissakin suojaisis paikois tuol kaupungin laidoilla esimerkiksi joissakin puurakennelman alla niinkö mä yhden tiedän ja joissakin suomenlinnan tunneleissa tai
Toimittaja:
Sinä olet asunnoton mutta mikä sinun asumapaikkasi on
Nainen:
Niin minä olen yhteiskunnan kannalta asunnoton mutta itse minä en koe olevani asunnoton pikemminkin päinvastoin minullahan on mitä mainioin asunto
Toimittaja:
Reijo nyt en kuullut sinun sukunimeäsi mutta tervehditään tällä tavalla kari terve kysyn sellaisen asian kun olet juuri saanut asunnon itsellesi niin miten vaikea oli saada asunto olit alun perin asunnoton
Mies:
No siinä sai aika kovin tehdä töitä ennen kuin se alko avautua ennen kuin se alko avautumaan Toimittaja:
Mistä johtui että olit asunnoton käytitkö alkoholia tai ei ollut työpaikkaa voitko kertoa
Mies:
No avioerosta johtui
Toimittaja:
Kun asuntoa lähtee hakemaan niin siitä tulee varmasti sellainen olo olo itselle että mitä minä teen väärin kun minä en sitä asuntoa saa niin mistä se johtui että et saanut asuntoa mitä mitä sinä teit väärin jos sanotaan näin
Mies:
No siinä on niin mont siinä on niin monta tekijää etten mä niitä rupea sillä lailla mut sanon vain että yks on tosiaan tää helsingin kaupungin asuntojonossa on tosiaan hirviät jonot jonot mitä kautta mä yritin aluksi hakia ja sanon tosiaan siin saa tosiaan tehdä paljon töitä ja tulee tosiaan monta kertaa tunne että missä tulee tehtyy väärin
Toimittaja:
Kun asuntoa hakee yksityiseltä taholta niin miten he suhtautuu asunnottomaan asunnon hakijaan antaako kukaan asuntoa
Mies:
No ei kyllä kovin moni kovin mielellään ja sitten niinku just tossa yksityisellä puolella on mahdottoman korkeat ne vuokrat että se tuottaa monelle justiin asunnottomalle niinku sanotaan vaikeuksia ne korkeat vuokrat mitä niitten puolella on
Toimittaja:
Markku heino tämä helsingin elokolo on tällainen asunnottomien olohuone niin kai voitaisiin sanoa
Markku Heino:
No kyllä mutta on myös asunnon omistajia täällä meillä laidasta laitaan ja kadulla yöpyjiä käy silloin tällöin tai päivittäin meillä muutama ja tää on tällainen kansalaisten kohtaamispaikka missä voi lueskella päivän lehtiä nauttia virvokkeita edullista kahvia sit meillä on ilmainen aamupuuro ja suuren suosion saanut tämä nettihuone tuolla mitä kati johtaa ja hoitaa ja myös opettaa iäkkäämpiäkin ihmisiä käyttään tota mitä palveluja netistä saanu ja me ollaan niin että oltu vuodesta 2001 vapusta no joka vuoden jokaisena päivänä avoinna yhdeksästä viiteentoista
Toimittaja:
Kun täällä pyörii kaikenlaista ihmistä laidasta laitaan niin täällä varmasti näkee sen minkälainen se asunnoton ja minkälaisia tilanteita heillä sitten oikein on se on tällaisen meikäläisen jolla se asunto on niin vaikea varmasti ymmärtää miten vaikea sitä asuntoa on saada
Markku Heino:
niin no kyllä on asunnottomia mut sit mä sanon et on myös asunnontarvitsijoita mitkä asuu epätyydyttävissä olosuhteissa toisten nurkissa kiertelee ympäri kaupunkia siellä täällä toisten nurkissa ja kuitenkin he käyvät töissä ja eikä oo mitään semmost päihdeongelmaa että on henkilöitä mitkä on aivan ok-kondiksessa mut sitten on asunnottomia mitkä eilen just tuolla ruoholahden suunnalla näin romuauton missä kaks miestä nukkuu kello 18 iltapäivällä
Toimittaja:
Niin täällä pöydän vieressä on myös antti honkonen joka vastaa tällä kertaa tästä asunnottomien yöstä antti honkonen voidaanko asunnottomien yöllä parantaa tilannetta onko siitä apua
Antti Honkonen:
Jos oikein kyyninen on niin toteaa että asunnottomien yö- kansalaisliike ei ole voinut tehdä itseensä tarpeettomaksi ainakaan vielä mutta re reijonki tapaus osoittaa minun mielestä kun tunnen taustoja että julkisuus ja sen tässä tapauksessa sen pelko niin ehkä aiheutti ja vauhditti ratkaisuja että reijolle löyty nytten näppärä ratkaisu mutta laajemmassa mitassa tää on vakava yhteiskunnallinen kysymys suomen häpeäpilkku joka vaatii yhteiskunnan toimia ja tässä asunnottomien yö-kansalaisliikkeessä tulee nyt tänään nelisenkymmentä tilaisuutta eri puolilla suomea olemaan tään asian merkeissä valitettavasti ei kaikissa paikoissa mis on ongelmia mutta siellä missä on ollu halun lisäksi myös jonkinverran kykyä järjestää ja kaikenlaista toimijaa on niin asunnottomia kuin asunnon omaavia niin uskovaisia kuin uskonnottomia niin poliitikkoja kuin epäpoliitik epäpoliittisia ihmisiä eli tää on melkoisen laaja kansalaisliike vaikkakin on todella haastava ja vaikea asia
Toimittaja:

Kun suomi on muuten aika hyvä laittamaan näitä euroopan unionin direktiivejä asetuksia artikloja toteen täällä laitetaan kaikki tervan poistamiset sun muutkin niin miksei tätä asuntodirektiiviä siellähän on joku sellainen direktiivi joka antaa periaatteessa oikeuden kaikille asuntoon miksei sitä ole laitettu suomessa toteen
Antti Honkonen:
Eiköhän tää ole vain tämä teorian ja käytännön ristiriita että ajatellaan esimerkiksi espoossa ei oo minkäänlaista asunnottomien yöhön liittyvää tilaisuutta espoo on ainoa kaupunki kunta suomessa joka on asuntopoliittisessa strategiassaan määritelly uljaasti että poistamme asunnottomuuden espoosta mutta ketkä pikkusenkin tarkemmin tuntee espoon tilannetta niin tietää että monenlaista jonoa ja ongelmaa on eli tämä asia että tää asunnottomuus se on niin ihmiselle itselleen kuin myös yhteiskunnalle sellainen häpeätahra et siitä ei edes haluta puhua siksi on minusta todella hienoa että nimenomaan tänään maanantaina niin on isot valtakunnalliset lehdet merkittävällä tavalla kiinnittäneet huomiota tähän ja toivon mukaan myös muu julkisuus ja tavalliset kansalaiset miettii edes tänään tätä asiaa
Toimittaja:
Antti honkonen oletteko koskaan laskeneet mitenkä paljon maksaisi poistaa tuollainen asunnottomuusongelma eli että rakennettaisiin asuntoja niin paljon että ne riittäisivät kaikille onko sitä koskaan laskettu
Antti Honkonen:
Minä en ole matemaatikko minä olen vaan työtaktikko eli yritän organisoida asioita minusta riittää niin kauan kuin on asunnottomia omasta tai muista syistä johtuvia ihmisiä tullut asunnottomiks tai sanotaan että kodittomiks niinku katikin minusta virallisesti hän on asunnoton mutta on hyvin kodillinen ja ehkä yksi pääkaupunkiseudun ja suomen ja maailman onnellisimpia ihmisiä vaikka virallisesti ei ole asuntoa eli nämä on hyvin veteen piirrettyjä ja hikeen piirrettyjä viivoja
Toimittaja:
Niin kati tähän loppuun pitäs vielä kysyä että sinä olet tällä hetkellä varmaan sellainen asunnottomien mannekiini sinut tunnetaan tämän televisio-ohjelman joka eilen tuli teki sinua tutuksi aika paljon ja olet mukana näissä mutta luuletko että asunnottomuutta voidaan poistaa ja sinun kohdallasi tarvitseeko sitä edes poistaa
Nainen:
No asunnottomuus voidaan poistaa jos jos vain on halua koska demokratiassa riittää enemmistö mutta koska me elämme demokratiassa eikä asunnottomuutta ole poistettu se riittää että enemmistöllä ei ole ollut haluja siihen
Toimittaja:
Näin me jatkamme aamukahvin juontia täällä helsingin elokolossa toisella linjalla ja tuossa ainakin kuulin että olis ilmaista aamupuuroakin on tarjolla pitää varmasti tarttua siihen tilaisuuteen asunnottomien yö on siis tänään kahdeksatta kertaa alkaen ilta kuudelta ympäri suomea monella paikkakunnalla päättyen sitten huomisaamuun
Studitoimittaja:
Sieltä helsingin kalliosta lähetystä teki kari mäenpää
nyt vielä tähän ykkösaamun loppuun muutamia tämän aamun uutisia
irakin uusi perustuslaki näyttää menneen läpi lauantaina järjestetyssä kansanäänestyksessä paikallisviranomaiset kertoivat uutistoimisto ap:lle että perustuslakia vastustavat sunniarabit eivät ole ilmeisesti innostaneet riittävästi kansalaisia äänestämään vastaan
kiinassa juhlitaan maan toisen miehitetyn avaruuslennon onnistumista viisi päivää maapalloa kiertänyt kapseli laskeutui sisämongoliaan myöhään illalla suomen aikaan avaruusmatkan tehneet kaksi taikonauttia ovat hyvässä kunnossa
turkin ulkoministeri abdullah gül vierailee tänään suomessa ulkoministeri gül ja vierailun isäntä erkki tuomioja keskustelevat muun muassa turkin eu-jäsenyysneuvotteluista vieras tapaa myös presidentti tarja halosen
ja ennen tuota säätä kerrotaan vielä nämä ykkösaamun osoitteet jotka kerroin jo hieman aikaisemmin eli juttuvinkkejä ja muuta palautetta voitte lähettää meille nettisivustomme kautta tai sitten sähköpostilla osoitteeseen yle piste ykkösaamu at yle piste fi eli yle piste ykkösaamu at yle piste fi ilman öö:n pisteitä ja perinteisemmän postin kannattajille osoitteemme on ykkösaamu pl 3 00024 yleisradio ja ykkösaamua voi kuunnella internetissä osoitteessa w w w piste yle piste fi kautta radiouutiset näitä varmasti tullaan sitten tulevaisuudessakin aina silloin tällöin kertomaan niin saadaan tällainenkin linja avattua teidän kuuntelijoiden kanssa
nyt sitten säätietoihin maan etelä ja keskiosassa selkeää tai puolipilvistä ja poutaa oulun läänissä vaihtelevaa pilvisyyttä ja mahdollisesti sadekuuroja illasta alkaen poutaa lapissa aluksi monin paikoin vesisadetta päivällä pohjoisesta alkaen selkeämpää ja enimmäkseen poutaa päivälämpötilat kolmesta yhdeksään astetta
ykkösaamu täällä yle radio yhdessä jälleen huomenna kahdeksan aamun peilin jälkeen kello 8.15 nyt aamua jatkaa kuuluttaja maaria seppänen
Kuuluttaja:
Ykkösaamun studiossa oli petri kejonen
täällä radio yhdessä kultakuumeessa tänään kello 15.10 aiheina ovat koulujen kuvataideopetus erityisesti miksi se ei kiinnosta poikia sekä onnimanni-palkinto joka jaetaan tänään haastateltavana on onnimanni palkittuja keskustelujen teemoina koulujen kulttuuri tehtävä
kultakuumeessa avautuu ikkuna myös intialaiseen kulttuuriin aiheesta on ilmestynyt uusi suomalaiskirja jonka tekijöitä on jukka mikkolan juontaman kultakuumeen haastattelussa tänään kello 15.10 suorana lähetyksenä ja toisena lähetyksenä kello 22.10
nyt kultaa ja hopeaa joka alkaa saggino rossinin musiikilla. …” (kirjoitetaan: Gioacchino Rossini 1792 - 1868).

Maanantaina 17.10.2005 klo 08:50 Ylen radion aamulähetyksessä puhutaan asunnottomuudesta. Johdanto ja osa alkupuheenvuorosta puuttuu. Muitakin uutisia lopuksi.

Henkilöt esiintymisjärjestyksessä: Nainen: Kati, mies: Reijo, toimittaja: Kari Mäenpää, Ekokolon hoitaja: Markku Heino, Asunnottomien yö-kansalaisliikkeen organisaattori: Antti Honkonen, studiotoimittaja: Petri Kejonen ja kuuluttaja: Maaria Seppänen. Ääninauhalta purkanut Pertti Manninen, IStalous, oikeinkuulemisvarauksin.

Arkisto 2005
http://www.sanomanetti.fi/2005/10/18/etusivu.htm
Arkisto 2005

Pääkirjoitus. Varallisuusveron poistosta ruvettiin vihdoinkin keskustelemaan tai ainakin puhumaan.

Maan päälehtikin, Helsingin Sanomat, aukaisi vihdoin torstaina 13.10.2005 palstansa julkaisemalla uutisen: Kansanedustajat ryöpyttivät Heinäluomaa varallisuusveron poistamisesta. Lehti jatkoi sitten tänään lauantaina 15.10.2005 kolumnilla: Rikkaiden veron poisto on raskasta demareille. Vallan liikkeet. Martta Nieminen. Enää tarvitsee siis odottaa vain Helsingin Sanomain pääkirjoitusta asiasta, ehkä sellainenkin on tulossa, ehkä vasta eduskunnan hyväksymisen jälkeen.

Muutama muukin lehti kirjoitti asiasta heti torstaina 13.10.2005 tai eilen perjantaina 14.10.2005 valtiovarainministeri Eero Heinäluoman eduskuntapuolustuksen jälkeen. Joitakin otsikoita asiasta: Aamulehti: Oppositio hätisteli Heinäluomaa vaalipuheista, (pieni lyhyt ja huomaamaton uutinen). Kansan uutiset: Demareiden rivit hajosivat varallisuusverokeskustelussa. "Laki pitäisi hylätä", (Etusivulla pääuutisena Eero Heinäluoman kuvan kanssa) ja Kansan Uutiset: Vasemmistoliitto epäili varallisuusveron kumoamisen työllistävyyttä. "Erkko suurin hyötyjä", (iso koko sivun uutinen sisäsivulla kahden kuvan kanssa, joissa neljä vasemmistoliiton edustajaa). Keskisuomalainen: Kokoomus kiitteli SDP:tä varallisuusveron poistosta, (yhden palstan STT:n välittämä uutinen, joka on sijoitettu alkamaan näkyvästi sivun yläreunasta). Maaseudun tulevaisuus: Jos lapsisotilas tähtää. Valiokuntaneuvoksen pöydässä. Pentti Manninen, (poliittisen kolumnin yhtenä aiheena). Suomenmaa: Varallisuusveron alasajo alkoi eduskunnassa, (Näkyvä uutinen aukeaman alaosassa ja iso kuva, jossa kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä.). Tiedonantaja: Pienituloiset vaativat oikeuksiaan. Eduskunnassa lahjoja rikkaille, (uutinen selostaa eduskunnan edessä järjestettyä mielenosoitusta ja haastatellaan sen osanottajia ja kerrotaan varallisuusveron poistosta ja siitä ,että asumistuen omavastuuosuus poistuu vasta ensi vuoden syyskuussa. Kuvassa kuva lakanasta, jossa lukee: Köyhyys tappaa). Uutispäivä Demari: Oppositio hätyytteli Heinäluomaa, (Kahden palstan STT:n välittämä uutinen hiukan huomaamattomalla otsikolla alkaen sivun yläosasta).

Lisäksi käytettävissäni oli muitakin lehtiä, mutta tuntematta kaikkien painoaikatauluja, ei uutisen poisjättämistä voi sen kummemmin arvioida. Tämä tarkoittaa tietenkin pikkulehtiä. Lehdet, joissa Heinäluoman eduskuntaesiintymisestä ei kirjoitettu mitään: Kauppalehti, KD, Keski-Suomen viikko, Kotimaa, Savon Sanomat ja Vihreä Lanka. Netissä näin yhden jutun, muita en sitten etsinytkään: HBL: Heinäluoma i kläm för förmögenhetsskatten, (Torsdag 13.10.2005).

Otsikot ja uutisten sijoittelut puhuvat puolestaan ja tietenkin itse jutut. Varallisuusveron poistoa ei ole vielä muodollisesti päätetty eduskunnassa, joten sitä vielä käsitellään toivon mukaan monilla foorumeilla perusteellisestikin, vaikkei tietenkään mikään enää muutu. Vielä kerran: tarkastelussa oli kunkin lehden seuraava numero, joten tästä määrätystä Heinäluoman esiintymisestä on saattanut olla uutista lehden seuraavissa numeroissa.

Lauantaina15.10.2005. Pertti Manninen. IStalous. Pääkirjoitus. P.S. Asiasta tulossa tarkempaa selostusta: Varallisuusveron poisto. Tulossa!

Myös! Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna. 
Myös! Miksi Helsingin Sanomat valitsi juuri tämän ajankohdan Fortumin johtajien optioiden massiiviselle julkituonnille? 
Myös! Helsingin Sanomat ryhtyi tehtävänsä mukaisesti kertomaan siitä, mitä Suomessa tapahtuu.
Myös! Pääkirjoitus. Espoosta Helsingin kautta Bagdadiin.

Arkisto 2005
http://www.sanomanetti.fi/2005/10/18/etusivu.htm


"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa".

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Asemakatu. Forum. Keskiviikkona 2008-11-12 klo 09:55. 




Tuuli käy heidän ylitseen ...

Kuva: Pertti Manninen



IStalous - N:o 1186 - Matti Vanhanen. Kotisivut hakkeroitiin. Sivuilla oli puhdas valkoinen tausta, jolla oli yksi osoitelinkki ja teksti siitä, kuka sivut on hakkeroinut. Iltalehti.
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: sanomanetti @hotmail.com - Sivu 2010-08-22, nettiin 2010-08-22, linkkejä 2010-08-22, asiasanoja: Matti Vanhanen, hakkeri, hakkerointi, sivut
Blogi: Viikkosanomat.fi - Kuvasanomat - IStalous  - Viikkosanomat - Härkää sarvista - Lakisanomat - Asianajotoimi
-
IStalous.fi - 2010/08/22 - Matti Vanhanen. Kotisivut hakkeroitiin. Sivuilla oli puhdas valkoinen tausta, jolla oli yksi osoitelinkki ja teksti siitä, kuka sivut on hakkeroinut. Iltalehti. - Shit.fi 2010/08/14 - Björn Wahlroos ei siedä kipeitä ihmisiä - Iltalehti.fi lauantaina 2010-08-14 - Manipuloitu kuva - Linkki alkuperäiseen - IStalous: Pääkirjoitus: "Kaksi on joukosta poissa" - Jälkilöylyt. Helsingin Sanomat ”Koko maailma tietää nyt, että suomalaisessa saunassa voi kuolla. Mutta valokuvaaja Ville Palonen oli paikalla silloin, kun löylyn MM-kilpailut olivat vielä hyväntuulista miehistä leikkiä.” sunnuntaina 2010-08-15. Jälkilöylyt. Helsingin Sanomat sunnuntaina 2010-08-15. Katja Martelius HS. Kuvat: Ville Palonen. - Kuva: Ensimmäiset uutiset. Peter Nyman - Löylykisat muuttumassa yhdistelmäkisaksi? Vesa Keskinen. Sauna, pakastearkku, säännöt, suomalainen mies - ARKISTOLÖYTÖ! - Totuuden torvi - 1955 tammikuun 27. - Sivujen kuvat ja linkit luettaviin. - Kuva. "Suomessa kesällä 2010. JJK on pelannut tasan 1-1 MYPA:n kanssa. Yleisö poistuu aurinkokatsomosta. - Kuva. Suomessa kesällä 2010. Katkenneet puut on raivattu pois ajotieltä. - 65 vuotta: Nagasakin vuosipäivä 9.8. - Ensimmäinen runo kirjasta Hiroshiman lapset: Veri - Kuvat: Kaikki koossa, 10 kiitäjää - Jutut ja kommentit: Iltalehti. Pääkirjoitus. Kolmoissurmaan on reagoitava - Jyrki J. J. Kasvi: ”Eivätkö Pride-iskun tekijät, Päivi Räsänen ja Timo Soini ymmärrä, mitä tien päässä on? ” - Forlan kisojen paras pelaaja. - Omituista uutisointia: ”Epäiltynä sananvapausrikoksesta.” Uusi Suomi, blogikirjoitus - ”Yle: Perussuomalaisten valtuutettu sai syytteen blogikirjoituksesta” - Tämä kirjoitus johti syytteeseen - James Hirvisaari - Uusi Suomi. Huusko selittää Hirvisaaren blogin poistamista seuraavana päivänä. Markku Huusko - Ilta-Sanomat: Mammutin liikkuva penis oli liian rietas asuntomessuille - Kallasvuon lievä veropetos. MTV3:n jutusta pätkä. - Olli-Pekka Kallasvuo, Jorma Ollila, Arja Suominen - 65 vuotta: Hiroshiman vuosipäivä 6.8. Nagasakin vuosipäivä 9.8. - Veri. Ensimmäinen runo kirjasta Hiroshiman lapset. Koichi Tokuno. - Eurosport näytti, Yle ei! - Palkintojenjako 100m - Euroopan nopein mies Christophe Lemaitre - IStalous tänään 11 vuotta! - Linkki ensimmäiseen numeroon - Irmeli Saarelan muistolle. Eilen sain suruviestin Irmelin poisnukkumisesta. Kuva: Amigo. -Kuvat. "Joutsenpari." - Kuvat. "Poikue." Pääkirjoitus: Sekaisin Matista, Marista, Jyrkistä ja Annesta. Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen, Anne Holmlund, Kimmo Sasi - Kuva ohjelmalehtisestä. Katon kokoinen tähtitaivas. Jyväskylän kristillisen opiston Teatteri-ilmaisun linja. - Kasvosto: Konnakabinetti: Ministerit, jotka unohtivat kertoa Nova Group-vaalirahoituksesta  - IStalous sunnuntai 22.08.2010 - etusivu - kuva - kuvat - pertti manninen - sanomanetti - IStalous - 12.fi - Lakisanomat - Shit - IStalous - N:o 1186. - Asiasanoja: Matti Vanhanen, hakkeri, hakkerointi, sivut



Onnellista vuotta 2009!

BONNE ANNEE 2009

Heti vuoden vaihduttua ja tanssin alettua, klo 00.01 Ranskan aikaa, Suomen paukuttelun jo hiljalleen päättyessä. TV5MONDE EUROPE, Le plus grand cabaret. Kuva: Pertti Manninen torstaina 2009-01-01 klo 01.01. Sama vuosi sitten: Kuva.

Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan! Lue!

"Tätä eri totuuksien kannattavuuden puntarointia helpottaa hyväksi koettu muistisääntö "jos etuus on todellista, totuus on edullista"." Bisquit Seppo Ahti tänään torstaina 2009-05-28 Ilta-Sanomissa. "Tosipaikan edessä".

Sanomanetti torstaina 20. toukokuuta 2004.

"Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa.


Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta.  Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset.  Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle,  joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. 
Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille."
Seppo Konttinen
Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit.

Sivun alkuun!

IStalous lauantai 2009-11-14 - Numero 1071

Lähde rentouttavalle kalastusreissulle Andamaninmerelle! Vietä päivä kalastaen, auringosta nauttien ja snorklaten. Vuonna 2009 valmistuneella Flying Finn -veneellä voi vetouistella laivan kokeneen miehistön avustuksella. Auringon palvojille riittää kansipaikkoja ja päiväunillekin voi torkahtaa ilmastoidussa hytissä. Merinäkymiä voi ihailla myös yläkannen varjon alla. Jos on onnea matkassa, voi matkalla nähdä vaikka delfiiniparven. Veneen taukopaikalla on uinti-, ja snorklausmahdollisuus, jolloin veden alla voi ihailla mereneläviä pienistä barrakudista merikilpikonniin. Veneeseen mahtuu 30 matkailijaa. Veneen pituus 19m, leveys 5m ja syvyys 2,7m. 400 hevosvoimaa. Keittiö, wc + suhku, ilmastointi. Matkan hintaan sisältyy kuljetukset, lounas ja juoma (vesi, virvoitusjuomat). Snorklausvälineet löytyvät veneeltä ja sisältyvät hintaan.   
Yhteydenotot Midnight Sun- ravintoloihin tai sähköpostitse midnight.sun @janne.to  
+668 132 68097 - Huom! Suomesta puhelut numeroon: 99533 668 132 68097 maksavat 6 centtiä/minuutti + mpm (marraskuun 2009 hinta, ei tekstiviestejä).

www.thailand.fi     www.phuket.fi    www.patong.fi

www.flyingfinn.info     www.midnightsunrestaurant.info


Sivun alkuun!

Liite.  

TALOUSARVIO
YLE. Radio perjantaina 14.05.2004
NYT TALOUSARVIO JONKA TOIMITTAJANA ON SEPPO KONTTINEN.

Linkkejä ja kuvia. Valikoima.

seppo konttinen

tervetuloa taas kaikki vapaan suomen vapaat miehet ja naiset talousarvion pariin seuraavaksi runsaaksi 25 minuutiksi

nyt kärkeen heti suomen taloushistorian murheellisimpaan lukuun pankkikriisiin velallisiin ja pankkitukeen

näinä aikoina pankit jakavat miljoonien eurojen osinkoja omistajilleen


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

sampo pankkikin tuo pankki jossa siis me veronmaksajat eli valtio on huomattava osakkeenomistaja jakoi osakkeelleen osinkoa puolitoista euroa huikean summan

pankkiahan johtaa yksinoikeudella nalle wahlroos entinen syp:n johtaja hänelle on tässä kertomuksessa varattu tärkeä rooli

samoin kuin entisellä syp:llä ja pankin pienasiakkaalla sepolla se en suinkaan ole siis minä

tässä vaiheessa käytän hänestä vain etunimeä koska oikeusjuttu syp:tä vastaan on vireillä sepon toimesta

Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos." IStalous 12.08.1999. "Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen 

veronmaksajien rahoilla runsaat kymmenen vuotta sitten pelastettiin pankit konkursseilta ja ehdottomasti mikä tärkeintä pankkien omistajien rahat ja varat

tämä on nyt hyvä muistaa niidenkin jotka ovat leipäjonoissa ja kilometritehtailla

silloin elettiin aikaa jolloin köyhänkin viimeiset rovot kelpasivat pankeille

tässä talousarviossa nyt kuultavaa tositarinaa voitaisiin kutsua se voitaisiin kastaa operaatio roskapankiksi

"Tahallinen hämäys keskustelussa 1: Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea!" IStalous 18.11.1999. 

mutta mennään ensiksi kuumaan tunnelmaan helsingin säätytalolle maaliskuun 18 päivänä vuonna 1992

tilassa leijuu tuskaa ja suurta epätietoisuutta

lehdistön edessä istuvat pääministeri esko aho valtiovarainministeri iiro viinanen pankkien pääjohtajat pankkivaltuuston puheenjohtaja ja myös suomen pankin pääjohtaja sirkka hämäläinen

se on suomen talouselämän herraeliitti jolle oli nyt annettu paljon vastuuta ja valtaa

aho myönsi heti tilaisuuden aluksi että nyt liikutaan alueella jossa housunpuntitkin voivat kastua

tosiasiassa kosteus oli jo ylempänä housuissa


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

SanomaWSOY:n hallitukseen juuri nimitetty Sirkka Hämäläinen, Suomen Pankin entinen pääjohtaja ja Euroopan Keskuspankin entinen johtokunnan jäsen, tahtoo tavata työttömiä Helsingin työttömien yhdistyksen puheenjohtaja Reima Kekäläisen esitteleminä. Tapaamiset järjestetään Sanomatalon ala-aulassa. Torstaina 01.04.2004.

ja näin aho jatkoi 

nyt tehdyt päätökset ovat sekä hallitukselle ja veron maksajille raskaita ja vastenmielisiä

vaihtoehtoja ei ole pankkeja on pakko tukea 

siis toistan

vaihtoehtoja ei ole pankkeja on pakko tukea julisti nuori pääministeri

"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut."  Ilta-Sanomat 16.11.1999.  IStalous 18.11.1999. "Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa." Ilta-Sanomat 16.11.1999.  IStalous 18.11.1999.  "Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista."  Kaleva 18.11.1999 IStalous 18.11.1999. 

ja kun tultiin tilaisuuden loppupuolelle aho julisti

virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava 

toistan

virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava

enempää ei voi rehellinen suomalainen mies voi olla väärässä

ketään ei ole pantu vastuuseen pankkien väärinkäytöksistä

kukaan ei ole ottanut poliittista vastuuta pankkihölmöilystä 

mutta useat ovat palkitut


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

tilaisuudessa ensimmäisen kerran julkistettu kahdeksan miljardin pääomatuki avasi pankkiherroille veronmaksajien kymmenien miljoonien markkojen piikin ei kenenkään rahaa

valtio otti lisäbudjettiin kahdeksan miljardin könttäsumman luottolaman torjumiseksi niinkuin muotoiltiin eli veronmaksajat antoivat huonosti kannattaville pankeille luoton edullisesti

tuki oli suomen taloushistorian suurin


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

se oli kuitenkin alkusoitto kymmenille tuhansille velkavankeuksille ja vararikoille inhimillisten kärsimysten golgatan tielle

se oli tie jolla pankkien omistajien varat ja velat pelastettiin ja joista tuli meille veronmaksajille ainakin 50 miljardin markan lasku

siis ainakin 50 miljardin markan lasku

"Velallisen kuolemasta eivät velkojat hyödy." Velkaneuvoja Ritva Anttonen. Keskisuomalainen 15.05.2001. 
IStalous 17.05.2001. 

"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut."  Ilta-Sanomat 16.11.1999.  IStalous 18.11.1999. 

pankkikriisin hoidon päävastuun valtion taholta kantoivat kaksi pankkiamatööriä kannuksen kunnan entinen elinkeinoasiamies ja riihimäkeläinen entinen pienyrittäjä

tästä ei voinut seurata kuin kärsimystä

Aho - anteeksiantamaton amatööri? Hallitus, jossa Esko Aho oli pääministeri hoiti pankkien omistajien asiat hyvin ja pankkien asiakkaiden, tavallisten suomalaisten asiat hyvin huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. IStalous 14.10.1999.

mutta palatkaamme kertomuksemme syp:n pienasiakkaan sepon surulliseen ja ikävään tositarinaan

hän oli perheineen ruvennut syp:n asiakkaaksi jo 90-luvun alussa ulkomaisten luottojen myötä raha-asioista keskusteltiin pankinjohtajan opastuksella

kun markan erm-kytkennän yhteydessä ruvettiin puhumaan devalvaatiosta ehdotti pankkiasiantuntija terminointia eli luoton vakauttamista devalvaation varalta

syksyllä sitten vuonna 91 devalvaatiohuhut voimistuivat mutta nyt jostain kumman syystä uusi pankinjohtaja ei kannattanutkaan terminointia

devalvaatio kuitenkin tuli ja lasku sepolle lankesi valuuttakurssimuutoksesta


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

Velka, vankeus vai armo? Pääkirjoitus. IStalous 17.05.2001.

seppo siinä pähkäili ja ihmetteli että mistä tämä pankinjohtajan takinkääntö oikein johtui

siinä sitten selvisi että sepon velat oli kaikessa hiljaisuudessa siirretty toiseen pankkiin

suomen yhdyspankkiin perustettuun uuteen roskapankkiin ilmoittamatta

sepolle tuli tässä vaiheessa mieleen vanha talousrikollisten temppu siirretään vanhan yhtiön omaisuus ja varat uuteen yhtiöön ja jätetään vanhaan yhtiöön velat

samalla pidetään uudella yhtiöllä vanha nimi ulospäin silloin näyttää siltä että kaikki menee entisenlaisena eteenpäin

mutta mitä siis syp:ssä oli kaikessa hiljaisuudessa oikein tapahtunut

pankkitarkastusviraston ylijohtaja jorma aranko oli syksyllä 89 kirjoittanut luottamuksellisen muistion valtionvarainministeri erkki liikaselle

siinä luki muunmuassa luottovetoisen suhdannenousun hillinnässä käytettävät keinot samoinkuin taloudellisen kasvun laantuminenkin heikentävät näissä oloissa pankkien kannattavuutta velkaisten kotitalouksien velanhoitokykyä ja vakuuksien arvoa

seurauksena on noidankehä jota on vaikea katkaista

arangon näkökyky oli loistava

harva näki tuohon aikaan näin pitkälle ja selvästi

samoihin aikoihin suomen yhdyspankin tuore pääjohtaja ahti hirvonen alkoi selvittää pankin riskikeskittymiä sen seurauksena pankissa jarrua ei vielä paniikissa

riskiasteita kuitenkin alennettiin ja luotonannon kriteerejä kiristettiin mutta toimenpiteet eivät auttaneet

pankki oli matkalla kohti loppuaan

osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

jo vuotta ennen esko ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut suomen yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto

paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia

johtokunnan jäsenet ahti hirvonen ja björn wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta

lopuksi esitettiin suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio

oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä

velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta syp:stä pohjoismaiden yhdyspankki oy:lle joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 suomen yhdyspankiksi

vanha ja kunnianarvoisa entinen syp se muutettiin unitas oy:ksi

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

uudelle yhtiölle roskapankki syp:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat sekä ulkomaiset että kotimaiset ne siirrettiin tälle susipankille

kysymys kuuluu antoivatko ulkomaiset velkakirjojen omistajat ja velkojat luvan siirroista roskapankki syp:lle

ilmoitettiinko siirroista suomalaisille tallettajille takaajille ja velallisille

tuskin muutenhan kymmeniä tuhansia velallisia ei olisi keskuudessamme

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

miksi tällainen salainen operaatio tehtiin

heinäkuussa tehty nimenmuutos ja menettelytapa todistaa että kaikki haluttiin tehdä salassa niin veronmaksajilta pankin asiakkailta kuin valtiovallalta

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

mutta annetaan syp:n silloisen pääjohtaja ahti hirvosen todistaa

ahti hirvonen

sehän ei liittynyt tähän pankkikriisiin millään tavalla vaan se oli sellainen pitemmän ajan suunnitelma sillon sillon tuota muutettiin silloisen yhdyspankin nimi liikepankki unitas oy:ksi

ja sitten perustettiin uusi liikepankki jolleka tää vanha nimi annettiin ja pankkitoiminta siirrettiin sille sille tuota uudelle yhdyspankille ja tästä tuli holding-yhtiö tälle tuota konsernille tästä liikepankki unitas oy:stä

ja sitten se seuraavana vuonna luopui liikepankkioikeuksistaan ja siitä tuli tavallinen yhtiö

ja näinollen sitten se ei tarvinnut enää hallintoneuvostoa vaan sille muodostettiin normaali ulkopuolinen hallitus

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

seppo konttinen

niin miksi pankkitoiminta otettiin pois unitas oy:ltä hyvä kysymys

mutta ahti hirvonen ilmotettiinko tästä pelastusoperaatiosta nimenmuutoksesta ja yhtiöjärjestyksen muutoksista tallettajille velkojille ja velallisille

ahti hirvonen

juu hyvin tarkkaan hyvin tarkkaan sehän oli sehän oli tietysti viranomaiset valvo sitä ja kaikki kansainväliset velalliset niille niille meillä kiersi sillon harri holmén joka oli pankin johtokunnan jäsen kiersi ympäri maailmaa ja piti näitä kokouksia joissa joissa tuota ne jotka oli sijoittanut rahaa saivat selostukset tästä

eikä siitä kenellekään mitään vahinkoa tietenkään tullutkaan

sehän perusteellisesti informoitiin julkisuuteen joo onhan se pankin historiassa myöskin sehän oli nimenomaan kaa kaa se hyvin tarkkaan kerrottiin

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

seppo konttinen

tässä tuota

ahti hirvonen

se oli tietysti aika monimutkainen operaatio moni ei ehkä ymmärtänyt sitä tai ei kiinnittänyt siihen huomiota sanotaan näin

eikä sillä ollut mitään teke ei ei sillä ollut kenellekään mitään haitallisia vaikutuksia

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

seppo konttinen

valtio siis antoi tukea tälle uudelle perustetulle pankille

ahti hirvonen

joo o hetkinen vaan mitenkähän se nyt oikein oli kyll mä luulen että se anto sille sille tuota noin niin unitas kyllä se oli unitas oy joka se ne rahat sai siitä

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

seppo konttinen

kyllä se ei ollut se oli suomen yhdyspankki

ahti hirvonen

no jaa ehkä se voi olla joo mutt ei sillä ollut mitään merkitystä joo kyllä

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

seppo konttinen

eli

ahti hirvonen

ja pää pääomaa vastaavasti joo ei siinä siinä ei oo mitään semmosta joka siinä ei oo mitään hämärää se oli kaikki täysin viranomaisten suostumuksella

ja suorastaan sillon muistan kun käytiin kertomassa suomen pankissa ja pankkitarkastusvirastossa niin pitivät sitä erittäin hyvänä

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

seppo konttinen

pelastettiinko tällä operaatiolla vanhojen omistajien rahat ja varallisuus

Tukea se on takaisinmaksettukin tuki. MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide. IStalous 09.12.1999.

ahti hirvonen

siis missään tapauksessa valtiolle ei tullu siitä penninkään vahinkoa se on ihan varma

ei sillä mitään omistajia pelastettu mutta unitas omisti sen pankin kokonaan

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

seppo konttinen

niin

ahti hirvonen

jos jos sä etsit tämmöstä tässä jotakin hämärää niin lopetetaan tää keskustelu tähän

mä oon sataprosenttisen varma ett siinä ei ollut pienintäkään hämärää

pankkia ei tällä mitenkään pelastettu sii sillä ei olis ollu mitään vaikutusta vaikka se ois jatkanut ennallaankin

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

seppo konttinen

joo no kiitoksia haastattelusta

ahti hirvonen

joo

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

seppo konttinen

syp:n pääjohtaja ahti hirvonen käsi sydämellä jos asiassa ei kerran ollut mitään hämärää miksi syp sitten perustettiin samannimisenä uudelleen

en ymmärrä


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

nyt oli siis olemassa kaksi pankkia mutta minkälaista omaisuutta uuteen roskapankki syp:hen oikein siirrettiin

vanhasta syp:stä siirrettiin apportio-omaisuutena varallisuutta talletuksia velkoja ja niiden takauksia

jopa suomen pankin talletuksia siirrettiin roskapankkiin siunattiinko sielläkin tämä käsittämätön operaatio niinkuin hirvonen tuossa aiemmin vakuutti

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

vanhalle syp:lle eli siis uuden nimen saaneelle unitas oy:lle jätettiin hetkeksi liikepankkistatus niinkuin hirvonen sanoi

vaikka ei 19 hengen työvoimalla mitään pankkitoimintaa voitukaan pyörittää ja niin liikepankkistatustuksesta luovuttiinkin jo syyskuussa 92

näin oli itse asiassa pakko tehdä koska veronmaksajien pääomalainaa voitiin maksaa vain pankkitoimintaa harjoittavalle yhtiölle eli siis roskapankki syp:lle

vaarana oli että pääomalaina olisi mennyt rikkaalle emopankki unitakselle

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

unitaksen vuosikertomus paljastaa hirvosen ja wahlroosin tarkoituksena olleen pelastaa vanhat osakkeenomistajat ja työntää kaikki roskat roskapankki syp:lle joka myös teki valtion kanssa kaikki sitoumukset

myös siis tuon pankkitukisitoumuksen

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

valtiovarainministeri ja virkamiesjohto siunasi pankin nimenmuutoksen ja yhtiöjärjestyksen muutoksen

ja talletuspankkistatus hyväksyttiin kädenkäänteessä

kannuksen entinen elinkeinoasiamies ja pienyrittäjä riihimäeltä tekivät pääomasijoituksen roskapankki syp:n kanssa

sitoumus oli jopa vakuudeton

rahan saajana oli siis kerrattakoon vuotta aikaisemmin perustettu roskapankki jonka pääomat olivat sitä sun tätä

"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut."  Ilta-Sanomat 16.11.1999.  IStalous 18.11.1999. "Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa." Ilta-Sanomat 16.11.1999.  IStalous 18.11.1999.  "Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista."  Kaleva 18.11.1999 IStalous 18.11.1999. 

valtion herroja vietiin näin rätti silmillä roskapankin pelastajaksi

sitä todistaa pankkitukisopimuksen ehto jossa puhutaan pääomasijoituksen vaihtamisesta pankin osakkeisiin eli sanatarkasti näin

pankkitukisopimus, lukijana seppo konttinen

vaihdettaessa pääomasijoitusta pankin osakkeisiin vaihtosuhteena on pidettävä osakkeen nimellisarvoa tai sitä korkeampaa markkina-arvoa joka saadaan kun lasketaan vaihtovaatimuksen esittämistä edeltävän kahden kuukauden aikana julkisessa kaupankäynnissä osakkeesta maksettujen hintojen kaupankäyntimäärällä painotettu keskiarvo

"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut."  Ilta-Sanomat 16.11.1999.  IStalous 18.11.1999. "Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa." Ilta-Sanomat 16.11.1999.  IStalous 18.11.1999.  "Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista."  Kaleva 18.11.1999 IStalous 18.11.1999. 

seppo konttinen

kapulakieltä mutta tästä paljastuu se että valtion edustajat luulivat että roskapankki syp:n osakkeita noteerataan pörssissä

niitä ei siellä koskaan noteerattu ei julkisessa kaupankäynnissä

uskomaton moka

ja vielä uskomattomammaksi asian tekee se että vajaan parin miljardin pankkituella valtio olisi voinut ostaa lähes kokonaan emopankki unitaksen

uskomatonta

"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut."  Ilta-Sanomat 16.11.1999.  IStalous 18.11.1999. "Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa." Ilta-Sanomat 16.11.1999.  IStalous 18.11.1999.  "Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista."  Kaleva 18.11.1999 IStalous 18.11.1999. 

professori matti rudanko helsingin kauppakorkeakoulusta  kun pankkikriisi oli pahimmillaan niin ihmiset rupesivat tiedustelemaan sitä että mitkä ovat velallisen ja takaajan ja toisaalta tallettajien oikeudet

jos lähdetään ensiksi siitä että mitkä ovat tallettajien oikeudet noin yleensä

matti rudanko

tallettajahan on tehnyt sopimuksen  pankin kanssa siitä että hän on antanut ei oikeastaan niinku talletuksena vaan velaksi pankille summan rahaa siinä tarkoituksessa että hän tästä sijoituksena hyötyy tilille maksettavan koron ja toisaalta että rahat ovat siellä tallessa käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan tiliehtojen mukaan tietysti

ja toisaalta pankki on sitoutunut rahoja hoitamaan sellaisena sijoituksena jonka ehdot on määritelty siinä tilisopimuksessa


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

seppo konttinen

entäs jos pankki sitten siirtää tämän talletuksen toiselle uudelle osakeyhtiölle

matti rudanko

siinä tilanne riippuu tietysti näistä sopimusehdoista mutta lähtökohta ja minimisuojahan on se että tämän tallettajan asema siinä sopimussuhteessa ei saa huonontua tämmösen muutoksen johdosta

seppo konttinen

kai tästä on ilmoitettava tallettajille

matti rudanko

kyllä siitä on ilmoitettava nyt on tosin tilanne sellainen että mitään yksityiskohtaisia lain normeja ei oo jossa näin sanotaan mutta hyvä pankkitapa ja sopimusoikeudelliset periaatteet ilman muuta tämmösen velvollisuuden asettavat

seppo konttinen

no puhutaan sitten velallisen oikeuksista ja velvollisuuksista mitkä ne ovat noin yleisesti ottaen professori rudanko

matti rudanko

velallisen päävelvollisuutena on tietysti maksaa velan korot ja pääoma maksusuunnitelman mukaan eräpäivinä siinä kai on ytimekäs vastaus tähän kysymykseen


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

seppo konttinen

entä sitten jos tämän velallisen asema muuttuu ettänämä velat siirretään johonkin muualle esimerkiksi toiseen pankkiin

matti rudanko

ei nämä velvollisuudet ja oikeudet mitä velallisella sopimussuhteessa on niin tällasessa nimenomaan pankkisuhteessa muutu

seppo konttinen

pitääkö tästä ilmoittaa pankin asiakkaalle

matti rudanko

kyllä pitää

seppo konttinen

no sitten takaajan asema pitääkö takauksesta jos se muuttuu toiseen pankkiin tämä velka niin pitääkö tästä ilmoittaa takaajalle

matti rudanko

kyllä takaaja on tässä suhteessa ihan samassa asemassa kuin velallinen kyllä pitää ilmoittaa

tämähän on erityisen selvää niin sanotussa omavelkaisessa takauksessa missä velkoja voi vaatia heti eräpäivänä tätä velkaa myös takaajalta


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

seppo konttinen

onko teillä tiedossa tällaisia tapauksia että näin olisi käynyt suomen maassa

matti rudanko

ihan yksityiskohtaisia tapauksia ei ole tiedossa mutta tuolta velallisten kentältä sen suuntaisia viestejä tulee että tällaista hyvää pankkitapaa ei aina olisi ihan tarkkaan noudatettu

seppo konttinen

niin esimerkiksi suomen yhdyspankki samannimisenä perustettiin eli oli kaksi pankkia toiseen siirrettiin nämä velat ja vastuut ja toiseen sitten jotkut sanovat hyvä omaisuus

ulospäin näytti siltä että mitään ei olisi tapahtunut koska nimi säilyi entisenä mitäs mieltä te olette tällasesta toiminnasta

matti rudanko

jos sitä katsoo ihan tämän velallisen oikeussuojan kannalta niin asiahan olisi ollut kunnossa jos velallisen tai sanotaan takaajan asema olis säilynyt ennallaan

mutta nythän näihin on liittynyt selviä ongelmia on esimerkiksi tullut viestejä tilanteissa joissa velallinen tai takaaja väittää joutuneensa maksamaan kahteen kertaan sellaisia eriä jotka joko hänen toimestaan tai jonkun toisen toimesta on jo maksettu

samoin siis ylipäänsä epätietoisuutta on ollut siitä kuka on velkoja ja mikä on tilanne tässä velkasuhteessa saldot ja tämmöset on voinut olla epäselviä


"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

seppo konttinen

niin kesällä 91 tuskin kukaan tiesi että yhdyspankki muutti nimensä suomen yhdyspankki muutti nimensä

osakeyhtiö muuttui mutta nimi säilyi samana että ulospäin tästä operaatiosta tuskin kukaan ties kukaan muu kuin pankin johto

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.

tämä pankkiherrojen kuppaus

se hipoo täydellisyyttä

ensin sumutettiin pankin pienasiakkaita ja sitten pelastettiin suuri raha omistajineen operaatio roskapankilla

tämä tiesi usein pankin tunnollisten pienasiakkaiden joutumista ikuisiksi ajoiksi pankkivangeiksi

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta. 
Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? 
Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. 
Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999.
olisiko jo aika armahtaa vai mitä hirvonen ja wahlroos käsi raamatulla
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen.

mitä se nuori pääministeri aho sanoikaan säätytalolla

virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava

Lue myös! "Postipankin nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita viitisen vuotta sitten New Yorkissa: Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja Matti Niemen eroon." Iltasanomat 26.10.1999. IStalous 28.10.1999. "Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin."  IStalous 18.11.1999. 
TALOUSARVION TOIMITTAJA OLI SEPPO KONTTINEN

siitä mistä voi puhua-ohjelmassa kerrotaan kuinka hullu apina kesytetään filosofisilla harjoituksilla

tamperelainen filosofi yhteiskuntatieteiden tohtori timo klemola on jo vuosia harjoittanut zeniläistä filosofiaa

tässä tuhansia vuosia vanhassa itämaisessa ajattelussa filosofia ymmärretään ruumiinharjoitukseksi toisin kuin lännessä jossa filosofia tapahtuu päässä

seuraavan 25 minuutin ajan timo klemola selvittää kuinka mieli saadaan tyyntymään filosofisilla harjoituksilla

ohjelman lomassa kuullaan jukka mikkolan lukemia zen-runoja toimittaja on liisa vihmanen

Yle. Radio perjantaina 14.05.2004. Nauhalta kuunnellut Pertti Manninen.

Alkupreräinen sivu:
http://www.sanomanetti.fi/2004/05/20/pankkivankituki.htm

Lue myös! 
Velka, vankeus vai armo? Pääkirjoitus. IStalous 17.05.2001.

Kuinka velallinen pääsi pankkivankeusta sopimukseen pankin kanssa, mutta joutui osille tulleen asianajaja (xxxxx xxxxxxx)  vangiksi pankin virkailijan (Lauri Kara) myötävaikutuksella asian hoidon ja sitten oikeudenkäynneissä todistajan muistamattomuuden takia. Pankki oli luvannut tehdä sopimuksen niin, ettei siitä tulisi velalliselle mitään kuluja. Asianajajan tyytymättömyys maksuttomasta oikeudenkäynnistä saamaansa korvaukseen johti kuitenkin siis uuteen vankeuteen!
IStalous.fi 06.05.2004!

Lisää luettavaa alla olevalla Sanomanetin omalla haulla!

 

Sivun alkuun!

 


Nettisanomat-sivuston ja Sanomanetti-sivuston osasivustona sivunumeroineen logot muuttaen nettiin maanantaina 2011-01-10. msr 2011-08-08

2013-03-20: Sivustolta on poistettu Keski-Suomen käräjäoikeuden 24.1.2012 antaman kunnianloukkausta koskevan tuomion 12/230 R11/268 johdosta tuomiossa mainittujen henkilöiden asianomaistiedot rikoksentekoajalta 6.5.2007 - 18.1.2012. Tuomio luettavissa osoitteessa: http://www.n3.fi/tuomiot/keskisuomiko20120124/etusivu.htm




Tämä sanomamarkkinat.fi- sivusto on nettisanomat-sivuston rinnakkaissivusto. Muokattu hs27.com-sivuston ja samomatori-sivuston aineisto mukaanottaen (vain vuodet 2015 ja 2016). Siirretty nettiin 2016-03-29.