Nettisanomat N:o 1187 Hae! |
Palkitun
valokuvalehden Photo Raw'n pääosassa ovat
vahvat kuvat ja vaikuttavat sarjat. |
||||
Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Ilmoita ilmaiseksi! - 101 ilmoitusta! |
mattivanhanen.fi tänään - ja eilen |
mattivanhanen.fi
tänään (maanantaina 2010-08-23, seitsemäs kuva) -
http://mattivanhanen.fi/ mattivanhanen.fi eilen (sunnuntaina 2010-08-22) Lue myös! Mammutin liikkuva penis oli liian rietas asuntomessuille. Ilta-Sanomat Sekaisin Matista, Marista, Jyrkistä ja Annesta. Pääkirjoitus Finland in double-dip recession. BBC NEWS 09 Jun Ministerit, jotka unohtivat kertoa Nova Group-vaalirahoituksesta. Konnakabinetti Arkisto 2005. Ylen radion aamulähetyksessä puhutaan asunnottomuudesta. Johdanto ja osa alkupuheenvuorosta puuttuu. Maanantaina 17.10.2005 klo 08:50 Arkisto 2005. Varallisuusveron poistosta ruvettiin vihdoinkin keskustelemaan tai ainakin puhumaan. Pääkirjoitus "Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa". Kuva |
iltalehti.fi:
Vanhasen kotisivut hakkeroitiin Sunnuntai 22.8.2010 klo 20.17 (päivitetty klo 20.31) Vanhasen kotisivuille hyökättiin sunnuntai-iltana. Suomen entisen pääministerin verkkosivut hakkeroitiin sunnuntai-iltana. Sivuilla oli puhdas valkoinen tausta, jolla oli yksi osoitelinkki ja teksti siitä, kuka sivut on hakkeroinut. IL iltasanomat.fi Ei mitään asiasta. (Sunnuntai 22.8.2010 klo 22:39.) |
Nettisanomat N:o 1185 Hae! |
Palkitun
valokuvalehden Photo Raw'n pääosassa ovat
vahvat kuvat ja vaikuttavat sarjat. |
||||
Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Ilmoita ilmaiseksi! - 101 ilmoitusta! |
Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan! - IStalous.fi - 60 vuotias Matti Inha - Syntymäpäivähaastattelu (2009-09-19) - Shit.fi - Björn Wahlroos ei siedä kipeitä ihmisiä. (2010-08-14) Manipuloitu kuva - "Kaksi on joukosta poissa" eli Jälkilöylyt. Pääkirjoitus ja HS:n sivu - Peter Nyman: Ensimmäiset uutiset - Vesa Keskinen: Löylykisat muuttumassa yhhdistelmäkisaksi? - Nettisanomat 11 vuotta! Numero 1: 1999 - Alkusanat 20.06.2002 Mikä meitä riivaa? Kolmannes lapsistamme ei osaa uida ollenkaan tai ei ainakaan kunnollisesti, Suomessa! ... Tahdosta se vain on kiinni. - Kuva: Kaikki 10 koossa - Kuva: Katkenneet puut - Kuvat: JJK:n katsojia - Arkistolöytö: Totuuden Torvi 1955 65 vuotta: Hiroshiman vuosipäivä 6.8. Nagasakin vuosipäivä 9.8 - Ensimmäinen runo kirjasta Hiroshiman lapset: Veri |
XI Forssan Kansainväliset Mykkäelokuva festivaalit 27 - 29.8.2010. Vuoden 2010 ohjaajana on legendaarinen John Ford. Koko ohjelmisto täältä! |
Martin Kettle
guardian.co.uk, Thursday 19 August 2010 21.30 BST Trapped in the Anglosphere, we've lost sight of next door It's great the internet has engaged us in Australian elections and Alaska, but language has cut Europe from our mental maps Saul Steinberg's 1976 New Yorker magazine cover of the world as viewed from New York City still adorns many walls in many homes in many countries. With the Manhattan streets drawn in close detail, the Hudson river in the middle distance and China on the far horizon, Steinberg's illustration brilliantly captures Big Apple narcissism. It deserves its much-imitated iconic status. But how would a similar map of the world refracted through the mindset of London's metropolitan elite look in 2010? The City in the foreground, obviously. Perhaps Kensington eliding into the Cotswolds or the Welsh Marches in the near middle-distance. A strip of ocean with America looming large behind it. And, er, that's it. There would be no place for Scotland or Ireland in this map. No surprise there, perhaps. More strikingly – and more surprisingly if compared with the kind of mental map that might have been drawn 20 years ago – there would be no place for continental Europe either. Not France, not Italy even. Certainly not Germany or Scandinavia. As for Russia, forget it. All out of mind. All out of sight. It is hard to recall
a time when the national, not just the London, mind was less informed
about or engaged with Europe than it is today. Europe may still be this
country's major export market. Millions may still take holidays there.
Our football teams may still battle for the glamour of being "in
Europe". In the larger sense, though, being in Europe has never
impinged less. |
- |
|
Keskisuomalainen. Tänään. Lauantaina 2009-09-19. Kerrankin herrat hereillä Isonna luettavaksi! Lue myös Matti Inhan 50-vuotishaastattelua! (1999-09-23) Pankkipilkkojan syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit! Totisinta totta Suomessa 1993! Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin: "Kunniapaikalla Inhan työhuoneessa on Helsingin Sanomissa syksyllä 1993 julkaistu pilapiirros. Siinä seisovat Suomen Säästöpankin pilkkojat: Oikealla on KOP:n Eino Halonen moottorisahan kanssa, sitten Inha veitsineen sekä SYP:n Markku Pohjola ja osuuspankin Taisto Joensuu omine aseineen." "Inhalle se vuosi on hänen pankkiuransa kohokohtia. "Olihan se jännä juttu, Siitähän me olemme ylpeitä, että onnistuimme pitämään projektin miltei viime metreille salassa."" "Suomen säästöpankin osien saaminen oli pelastus myös Postipankille. Se sai läpi vaatimuksensa tasajaosta, vaikka muut yrittivätkin kaikin keinoin jakoa markkinaosuuksien mukaan." ""Me olimme ylivoimaisesti pienin pankki, vain kymmenen prosentin markkinaosuudella. Kaupan jälkeen meistä tuli 15-16 prosentin pankki."" " Tekniikan kehityskin liittyi oleellisesti tapahtumiin. Kun neuvottelut kiihtyivät elokuussa 1993, harhautusoperaatioihin kuului, että pilkkojat saivat pankkiensa ensimmäiset kännykät." ""Kaikilla oli
silloin nmt:t, mutta pelkäsimme, että pahus vie, joku voi
niitä kuunnella."" Säästöpankkien pilkkominen uudessa valossa. Merita-Nordbankenista ruotsalaiset tulevat omistamaan uuden julkistetun suunnitelman mukaan 60 prosenttia. Suomen valtio piti pystyssä pankin suomalaiset edeltäjät KOP:n ja SYP:n veronmaksajien ja yrittäjien selkänahasta kiskotulla pankkituella. SYP:lle annettu tuki oli osin pääomatukea, jonka pankki maksoi myöhemmin takaisin, mutta myös Säästöpankkien pilkkomisesta koitunutta tukea sille itselleen ja KOP:lle. Ikuiseksi (?) arvoitukseksi tuen suuruus jää, koska asia on liian arkaluontoinen tämän sukupolven selvitettäväksi. Eräs arvio on 15 miljardia markkaa, josta puolikkaan osuus siirtyy nyt ruotsalaisomistukseen. Yhden pilkkojan,
nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin
Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä
syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin:
|
Keskisuomalainen.
Tänään. "Kerrankin herrat hereillä EU:n esitys
asuntolainojen vakuusosuuksien alentamisesta tietäisi lainojen
kallistumista, Hypoteekkiyhdistyksen Matti Inha sanoo. - Työ kesti vuoden. Se pysyi täysin salassa, koska siitä tiesivät vain pankkien pääjohtajat ja neljä pääneuvottelijaa, SYP:n Markku Pohjola, KOP:n Eino Halonen, osuuspankkien Taisto Joensuu ja minä. Pankkien johtokunnat olivat täysin ulkona. - Pääministeri Esko Aho ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen ei uskonut, että pankit pääsisivät sopimukseen 660 säästöpankin konttorin ostamisesta. Me sanoimme, että ilmoittakaa vain päivä, niin tulee paperi, jossa yksikään kohta ei muutu. Presidentti Mauno Koivisto antoi niihin aikoihin Keskisuomalaiselle haastattelun, että säästöpankit joutavat nyt mennä. Sen on arveltu vauhdittaneen ratkaisua. - Ei Koiviston pohdinta meidän työhömme vaikuttanut. Sen sijaan Säästöpankki Suomen toimitusjohtaja Paavo Prepula yritti siihen aikaan taitavana lobbarina vakuuttaa, että he pärjäävät. Postipankin markkinaosuuden ratkaisu nosti kymmenestä viiteentoista prosenttiin. …” Keskisuomalainen.
Tänään. Lauantaina 2009-09-19. "Kerrankin herrat
hereillä Lainaus loppuu. |
Lasse
Kangas - sanomalehtimies ja tutkija 5o-vuotias Keskisuomalainen torstaina 11.07.2002. "Toimittaja Lasse Kangas teki tähänastisen uransa ehken vaikuttavimman henkilöhaastattelunsa heinäkuussa 1993. Lama oli Suomessa syvimmillään, ja pankkien kohtalosta käytiin kiivasta keskustelua. Jyväskylässä vietettiin valtakunnallista suojeluskuntien perustamisen 75-vuotisuhlaa, ja vierailunsa ohessa tasavallan presidentti Mauno Koivisto oli lupautunut Keskisuomalaisen haastateltavaksi. Kankaan haastattelun otsikko puki sanoiksi Koiviston fundeeraaman pankkikriisin tulevan ratkaisun: Säästöpankkiryhmä voisi kadota. Haastattelu oli ajassa ja ehkä se vauhditti pankkikriisikeskustelua, Kangas arvioi. Kolme kuukautta presidentin haastattelun jälkeen säästöpankkiryhmä pilkottiin muiden suomalaispankkien kesken." Keskisuomalainen
torstaina 11.07.2002. |
asus3 maanantai 2008-11-03 Lähtiessäni taas kahvilaan, katsoin kuitenkin sen verran nettiä, että silmään osui fivethirtyeight.com- niminen sivusto. Siellä oli jonkinlainen ajantasainen analyysi kaikista polleista, joita oli suoritettu Obaman ja McCainin välillä. Osama näyttää voittavan kun vaalit ovat jo huomenna, joten pianhan se selviää. Muutenkaan ei vaaleilta ole voinut välttyä, niitä tulee tuuteista jatkuvasti. Miten muu maailma suhtautuu ehdokkaisiin? Kai aika yleisesti toivotaan Obaman voittoa. Esim. Ruotsin televisiossa näytettiin jopa sellaisetkin luvut kuin jotakin 65-5 noin suunnilleen, loput eivät ilmaisseet kantaa muistinvarainen, jonka tarkistan jos lähteen vielä löydän. Edellinen kirjoitus loppui ehkä töksähtäen kun akku sammui ja tuli shut down, oli kuitenkin tallessa! Jatkoa. Pankkiasiaa: SYPin, Unitaksen ja Nordean huimaa eläkettä nauttiva pankinjohtaja Markku Pohjola yrittää pestä edellistä pankkikriisiä, unohtaen että tuella pankit pidettiin pystyssä. Tukea oli monenlaista pääomatukea. Lue kirjoitus Tukea se on takaisinmaksettukin tuki (IStalous 1999-12-09) ja Säästöpankkien pilkkomisesta tullut tuki, josta KOP ja SYP eli siis Nordea sai puolet. Kysymys on miljardeista markoista, kyllähän Pohjola sen hyvin tietää, vaikka heittäytyy tietämättömäksi. Erittäin häpeällistä, koska hänhän oli juuri SYPin neuvottelija. Lue Pankkipilkkojan syntymäpäivähaastattelu (Matti Inha, Postipankki, IStalous 1999-09-23). Tässä sitä tälle päivälle. Nämä kirjoitukset pitää jotenkin ujuttaa muuhun, esim. haudalla käyntiin viime lauantaina. Tänään aurinko paistaa, muutama astetta lämmintä. Olo on kuitenkin sen verran viluinen, että tokkopa uimahalliin tänään lähden, vaikka varusteet mukana ovatkin. Edellinen kirjoitus
Peurungan ravintolassa lauantaina 2008-1-01 ja tämä tänään
Eskon kahvilassa maanantaina 2008-11-03 klo 11:44. Akun lataus vähenee
noin 10 % -yksikköä parissa kymmenessä minuutissa (epätarkka
havainto). |
Brax:
Oikeusvaltio voi hyvin. - Laina-asiakkaan taakka kasvaa. Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008. Kuva: Pertti Manninen lauantaina 2008-09-20. |
Brax:
Oikeusvaltio voi hyvin. - Laina-asiakkaan taakka kasvaa. Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008. "Suomi on oikeusvaltio, ministeri Tuija Brax (vihr) vakuutti epäilijöille keskiviikkona Lahdessa. Media kaivelee silloin tällöin julki tapauksia, joiden yhteydessä kysytään, miten oikeusvaltion laita oikein on. Median tehtävä on tarkkailla ja vahtia oikeuden toteutumista." Brax: Oikeusvaltio voi hyvin. Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008. Kuvateksti: Oikeusministeri Tuija Brax esiintyi keskustelutilaisuudessa Sibeliustalossa, ossa media edusti ESS:n päätoimittaja Heikki Hakala. "Pankit ovat siirtämässä kriisiriskejään entistä enemmän asiakkaille. Nordea ilmoitti nostavansa suurten ja keskisuurten asiakkaidensa lainan korkoja yksipuolisesti puoli prosenttiyksikköä kustannusten kallistumisen takia- OP-Pohjola harkitsee samaa. Yhdysvaltain finanssikriisi on lisännyt pankkien epäluttamusta toisiaan kohtaan ja siten pankkien hankkiman rahan hintaa. Finanssialan Keskusliitto on neuvotellut Rahoitustarkastuksen kanssa asuntovelkakirjoihin ehdon, jolla pankki saa yksipuolisesti nostaa korkoa, jos sen vakavaraisuus on vaarassa." Laina-asiakkaan taakka kasvaa. ESS-työryhmä. Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008. Lue myös! Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa! Pääkirjoitus. IStalous 2008/04/24 Lue myös! Pankit eivät ota riskejä asuntolainoissa. Pääkirjoitus. IStalous 2002/05/30 Lue myös! Seppo Konttinen: "Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio." Selostus Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtämisestä turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja Ahti Hirvonen. "Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa." IStalous 2004/05/20 Lue myös! Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä kirjoituksia ja henkilönimiä Koivistosta lähtien! IStalous 2006/11/11 Alkuperäinen sivu: http://www.sanomanetti.fi/2008/09/20/etusivu.html |
30.
toukokuuta 2002. IStalous.fi Velallisen kuolemasta eivät velkojat hyödy Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta Eduskunta vältteli totuutta pankkikriisissä Tukea se on takaisinmaksettukin tuki Arsenalin
viimeinen palvelus suomalaisille Alkuperäinen
sivu: |
Paula Kelly ja aito uusi lapsi. |
Andromedia uhkaa. |
"Pankki
oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet
olivat vaarassa. |
Linkkejä. IStalous 12.08.1999. IStalous 18.11.1999. IStalous 01.04.2004. IStalous 17.05.2001. IStalous 14.10.1999. IStalous 17.05.2001. IStalous 28.10.1999. IStalous 18.11.1999. IStalous 18.11.1999. IStalous 06.05.2004! |
IStalous.fi - 2009-09-19 / 2010-08-19 - Kerrankin herrat hereillä - 60-vuotias Matti Inha - Syntymäpäivähaastattelu - Keskisuomalainen. Lauantaina 2009-09-19. Pekka Alarotu - SYP Markku Pohjola, KOP Eino Halonen, osuuspankki Taisto Joensuu, Postipankki Matti Inha - Esko Aho. Iiri Viinanen. Mauno Koivisto - Säästöpankit, Säästöpankki. Matti Inhan 50-vuotishaastattelua! Helsingin Sanomat. Martta Nieminen - Pankkipilkkojan syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit! Totisinta totta Suomessa 1993! IStalous - Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin! IStalous - Lasse Kangas - sanomalehtimies ja tutkija 50-vuotias. Keskisuomalainen torstaina 11.07.2002 - Viikon kuva: "Pankkikonttorin karu kohtalo" - Jatkoa. Pankkiasiaa: Markku Pohjola- Matti Inha - Brax: Oikeusvaltio voi hyvin. - Laina-asiakkaan taakka kasvaa. Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008. Tuija Brax. Heikki Hakaka. ESS-työryhmä - Pääkirjoitus: Pankit eivät ota riskejä asuntolainoissa. 30. toukokuuta 2002. IStalous.fi. Pertti Manninen. "Koska pankit eivät anna lainoja, joiden vakuudeksi riittäisi annettu pantti, voi kysyä onko valtio suojellut kansalaisiaan tarpeeksi?" - TALOUSARVIO. YLE. Radio perjantaina 14.05.2004. NYT TALOUSARVIO JONKA TOIMITTAJANA ON SEPPO KONTTINEN. Pankkivankituki - Ahti Hirvonen. Bror Wahlroos. Björn Wahkroos. Esko Aho. Iiro Viinanen, Sirkka Hämäläinen. Ritva Anttonen. - Unitas Oy- Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy - Harri Holmén. MATTI EKLUND. Matti Rudanko. Seppo Lindblom. Matti Niemi. - Kuva. Velallisia kulkemassa riisuttuina pankin oven ohi. Pertti Manninen. - Alkuperäisem aineiston lisäksi lKirjoituksia ja kuvia vuonna 1999 aloittaneesta IStalous/IStalous-sivustosta, jolloin myös sivun numerointi säilyy muuttumattomana. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: sanomanetti @hotmail.com. - Sivun päiväys: Lauantai 2009-09-19. - Valmistus: Torstai 2010-08-19, nettiin 2010-08-19, linkkejä 2010-08-19.- Tämän sivun numero: IStalous.fi numero 1 - IStalous - IStalous - 12.fi - IStalous - |
Nettisanomat N:o 1184 Hae! |
www.thailand.fi
www.phuket.fi
|
||||
Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Ilmoita ilmaiseksi! - 101 ilmoitusta! |
|
Lue
myös! Björn Wahlroos-story. Nettisanomien kirjoituksia 1999- http://www.sanomanetti.fi/2009/08/26/etusivu.htm#sanomanetti20090818 |
Löylykisat muuttumassa yhdistelmäkisaksi? Traagisesti päättyneen, 1 kuollut ja toinen pahasti loukkaantunut, jälkeen kyläkauppias Vesa Keskinen ilmoitti, että hän aikoo jatkaa kisojen järjestämistä hiukan muuttunein säännöin ja paremmin terveystarkastuksin. Nyt kun melkein viikko on ehtinyt vierähtää asiasta on saatu alustavaa lisätietoa: Kilpailijoiden ei tarvitse enää olla niin kauan kerrallaan kuumassa saunassa, vaan välillä pääsee vilvoittelemaan. Edelleen aika ratkaisee, mutta tällä kertaa uudella tavalla: Kuka nopeimmin selvittää kilpailun on voittaja. Sauna on entisenlainen, mutta uutta väriä kilpailuun tuo pakastearkuissa pistäytyminen. Sauna ja pakastearkut sijoitetaan 30 metrin päähän toisistaan ja kilpailijat käyvät vuorotellen niissä. Aloitetaan saunasta jossa ollaan aina 3 minuuttia, sitten juostaan pakastearkkuun, lämpötila aina vakio -24 astetta, kansi suljetaan ja arkussa ollaan vain 2 minuuttia, koska ei ole varmuutta hapen riittävyydestä. Tätä toistetaan 10 kertaa ja voittaja on se joka nopeimmin selvittää tämän kuntoradan. Joitakin yksityiskohtia on vielä selvittämättä, mutta alustavasti on ajateltu, että saunan kiukaalle lisätään sama määrä vettä kerralla kuin aikaisemminkin, mutta tietenkin harvennetuin välein: kolmen minuutin välein. Yksityiskohdat tarkentuvat kunhan kauppias Vesa Keskinen on itse suorittanut puolet tästä kilpailusta, siis viisi kertaa käynyt kuumenevassa saunassa ja siis myös viisi kertaa pakastearkussa. On ajateltu, että kyllä normaalin suomalaisen miehen pitää suoriutua tästä puoli-kilpailusta. Varsinaisille tekijöille ratahan ja sen vaatimukset kasvavat koko ajan lisää, koska saunan löyly on tulossa loppuvaiheessa todella hiostavaksi ja keuhkoja raastavaksi. Kauppias Vesa Keskinen kertoo vielä hiovansa sääntöjä ja terveysvaatimuksia yhdessä parhaitten asiantuntijoiden kanssa. Suomalaisten lääkärien nihkeän suhtautumisen johdosta, hän aikoo turvautua ulkomailta tuotettuihin lääkäreihin. Testien aikana myös selviää pitäisikö pakastearkuissa oloaikaa pidentää kolmeen minuuttiin. IStalous. Pertti Manninen. Perjantai 13. elokuuta 2010. |
Comment
is free Every Afghan civilian death diminishes the coalition's cause, General David Petraeus told troops in a tactical directive issued last week. By that standard alone, yesterday's UN report on civilian casualties in the first half of this year makes grim reading for the new commander of Nato forces. True, it vindicates the strategy of his predecessor, General Stanley McChrystal, in limiting air strikes, often at the cost of increasing the danger to troops fighting their way out of an ambush. The report says there has been a 30% drop in the number of deaths and injuries caused by foreign forces. It also attests to the increasing ruthlessness of the Taliban. Afghan deaths have soared as a result of homemade bombs and political assassinations. No one is too young to be killed. A seven-year-old boy accused of spying for the government was publicly hanged. But civilian deaths are not the Taliban's problem,
despite the guidelines they issue to their fighters. They are Petraeus's,
because they strike at the heart of Nato's claims that it is there
for the protection of the civilian population. In two unusually acerbic
passages, the United Nations Assistance Mission in Afghanistan (Unama)
said that the operation Nato launched in February to clear the Taliban
out of the poppy-growing fields of the Nadi Ali and Marja districts
of central Helmand had not resulted in a increased protection of the
local population – 29 of whom had died at Nato's hands, 32 at
the Taliban's, and 13 at the hands of unknown killers. One way or another, civilians are becoming the primary target of this conflict. The escalation of the campaign ordered by Barack Obama last year has only spread the zone of conflict, not doused it. It shows no signs of securing the loyalty of the Pashtun in the time limits Mr Obama has set himself. It may be true that in decreasing the casualties that they cause, US forces are at last learning how to fight this war, but like Vietnam, they have run out of road back home. http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2010/aug/11/killing-fields-afghanistan |
"Suomessa kesällä 2010". Katkenneet puut on raivattu pois ajotieltä. Tolpistaan pudonneet sähkökaapelit ovat vielä puiden alla. Kuva: Keski-Suomi. Konnevesi. Tie n:o 69. Sunnuntai 2010-08-08 klo 19:10. Pertti Manninen. |
|
Nettisanomat N:o 1169 |
|
Palkitun valokuvalehden Photo Raw'n pääosassa
ovat vahvat kuvat ja vaikuttavat sarjat. Eyes Wide Open. Kestotilaus 35 € |
||
Edellinen - Seuraava - Linkki joka numeroon! - Hae! - Ilmoita ilmaiseksi! |
Kesän
hyvä teko - Opeta
lapsi uimaan! - Sekaisin Matista, Marista, Jyrkistä ja Annesta.
Pääkirjoitus. - BBC News: Finland
in double-dip recession. "Suomessa kesällä kerran: Poikue." Kuvat torstaina 2010-06-17 Klo 08:37. Pohjois-Savo. Keitele. Nilakka. Pertti Manninen. |
Pääkirjoitus Sekaisin Matista, Marista, Jyrkistä ja Annesta. Tänään on allakan mukaan Juhannuspäivä, lauantai 2010-06-26 klo 12:38 (rannekellon mukaan) tai 11:42 (miniasuksen mukaan). Sekaisin Matista. Esimerkiksi tällainen otsikkokin tuli mieleen, kun on jäänyt päivittämättä muutama viikko. Joskus tulee vastaan ihana olotila, kun lehtiä lukee epäsäännöllisesti, radiota kuuntelee pääasiassa säätiedotuksia ja musiikkia tai kun tv:tä katselee vain jos sellainen sattuu olemaan lähellä, nyt vain MM-futista ja uutiset sattumanvaraisesti. Kun sitten pääsee lehtien kimppuun ja ne ovat autuaan sekamelskassa voi syntyä tällaistakin ”kaikki riippuu kaikesta” -tekstiä. Aluksi muistinvaraisesti tästä sekaisin Matista. Korkein oikeus antoi tuomionsa ”Pääministerin Morsian” -kirjasta. Siinä Susan Ruusunen loukkasi Matti Vanhasen yksityisyyttä kertomalla jotakin seksiasioista. Kaikki muut jutut eivät loukanneet. Seksiasioissakin kuvailu oli varsin rajoitettua, kirjaa en ole lukenut, mutta lehtitietojen mukaan mm. Matti Vanhanen meni saunaan virka-asunnossaan ja mahdollisesti myös kodissaan, jossa ex-vaimokin oli saunonut yhdessä Matin kanssa. Uuniperunoista sai kertoa, jos samalla ei kerrottu, että välillä yhdyttiin, Ei kai tällaista kirjassa ollut. Perunoita syötiin silloin tällöin ja seksiäkin harrastettiin sitten silloin tällöin. Oikeuden mielestä Matti Vanhasen valehtelu tapaamispaikasta oli väärin ja se katsottiin Vanhaselle vahingoksi. Nettituttavuus pääministerin taholta oli jäänyt käsittelemättä, mutta kai sentään Supo oli tarkistanut Ruususen taustat, tämä ei ole käynyt ilmi mistään. Kaiken kaikkiaan koko oikeusjuttu oli fiasko ja on hyvä, että tällainen pikkusielu ei saa enää kiusata suomalaisia. Nyt kiusaamisesta tuli sitten laillistettua, sen jälkeen kun Matti Vanhanen saa eron eduskunnasta, jos saa, tultuaan nimitetyksi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi. Kiusaamisella tarkoitan sitä, että se mitä hän sinne lobbaa on pois köyhiltä ja kurjilta. Nämä lobbaamiset ja niiden perustelut ovat tietenkin aika suoraviivaisia: Jos yrityksillä menee hyvin, niin työntekijöilläkin menee hyvin ja murusia riittää köyhille ja työttömille. Vaan kun ei vaan riitä. Kurjat kurjistuvat yhä edelleen ja uusia kurjia tulee nuorista lisää kun eivät saa työtä ja toimeentuloa, vaikka olisivat kouluttautuneet monta vuotta. Myös tietenkin kouluttautumattomien pitäisi saada työtä, kaikkien pitäisi, mutta ketä tämä olotila hyödyttää, kyllä kai se on hiukan yksinkertaistettuna niin, että työväki pysyy nöyrempänä, kun kurjuus uhkaa, työilmapiiri heikentyy ja sairaudet lisääntyvät. Näin on lyhyellä tähtäimellä, muttei se kansakunnan tulevaisuuden kannalta hyvä asia ole. Matti Vanhanen valehteli
jälleen kerran, kun väitti tämän toimitusjohtajan
paikan tulleen mieleen aivan viime hetkellä, siis päivä
tai kaksi pääministeristä erottamisen jälkeen. Erottamisesta
voi puhua, koska keskusta oikeasti erotti Matti Vanhasen, vaikka se
näyteltiin jonkinlaisiin henkilökohtaisiin polvileikkauksiin
ym. soopaan liittyväksi. Keskusta tiesi varmasti häviävänsä
vaalit, jos pääministerinä Matti Vanhanen olisi jatkanut.
Se, että hän kertoo vuosien kuluttua todelliset syyt on huvittavaa.
Kuka niitä muistaa, ellei nyt sitten Meri-Kukan
lapsi vaadi selkoa isästään. Ei tästä julkisuudessa
ole kerrottu, joten sekin on mahdollista. |
Sekaisin
Marista
Otsikko lienee varmasti Bisquitilta, Seppo Ahdilta, kuka näitä muuten keksii! Mari Kiviniemestä voi sanoa sen, että hän on oikea poliitikko, tarpeeksi röyhkeä, vaikka näyttelee jotain naisellisuuden tuomaa pehmennystä. Sipoon pakkoliitoksessa hän oli pääjehu yhdessä Matin kanssa ja vaati sitä julkisesti ja julkeasti. Silloin eivät vielä olleet rakennusliikkeiden sotkut ja vaalirahoitukset tapetilla. Tästä pakkoliitosasiasta muuten keskustaa lähellä oleva Keskisuomalainen ja sen pimittäjä päätoimittaja, silloinen, Erkki Laatikainen ei kirjoittanut halaistua sanaa, ainakaan n iin, että sen lukija olisi lehdestä huomannut. Natoon nyt sitten mennään, ei siinä mikään auta, kun naisverhoilu Keskustassa on saanut sijansa, ja Natoon ihastunut Mari Kiviniemi pääsee vauhtiin! Tietenkin hiukan riippuu vaalituloksesta, mutta mutta johan Mari Kiviniemi kertoi kieltää, jos muistijälki on oikea, Naton ottamisen seuraavien vaalien teemaksi. Kai Timo Soini ja Jutta Urpilainen osaavat pitää ääntä asiasta. Vain Sdp:n vaalivoitto ja lupaus, ettei Natoon mennä voi estää sinne joutumisen, ellei nyt sitä ennen tapahdu jotain kovin dramaattista: Sinkkiarkkujen dramaattinen lisääntyminen. Sekaisin Jyrkistä Oli ainakin kokoomuksen puoluekokous, joka hurmiossaan kertoi, että täällä Jyväskylässä valittiin oikeasti Suomen pääministeri. Mitä nyt sitten siitä, että yhdet vaalit on käytävä ensin ja odotettava sen tuloksia. Tämä Jyrki, joka vuosi sitten uhoi, että Afganistan on Suomen murhe, tai jotain sellaista, hymisteltiin jatkamaan ja suuruuden tunnossaan heti ilmoitti, ettei aio panna toimeen ja edistää puoluekokouksessa syntynyttä ”lipsahdusta” (Ilta-Sanomien pääkirjoituksen otsikko, päätoimittajana Sadeniemi), pakkoruotsin poistamisesta. Jyrki Kataisellahan on kokemusta nuoruusvuosiltaan lainkunnioittamisesta. Hän väärensi nuoriso-osaston pöytäkirjan päästäkseen edustajaksi ensimmäiseen puoluekokoukseensa. Asia on painettu villaisella ja lehtitietojen mukaan, tai jonkun blogin mukaan, häneltä on asiaa jossain julkisesti kysytty, niin stoorin mukaan hän ei enää muista sellaista tapahtuneen. Pääministeriainesta siis, vertaa Matti Vanhanen, jolla oli kovin huono muisti. Muistaakohan Vanhanen edes
sen, että on ollut ajamassa poliitikkona Suomi-Soffan Kakkoselle,
tai jotenkin nimi oli suunnilleen näin, vuorineuvoksen arvonimeä.
Tämän vain kysyn sen takia kun, Perheyritysten liiton jäsenyritys
on tämä Suomi-Soffa. Oikeasti Petra Thoren
patistettiin ulos liiton toimitusjohtajuudesta ja paikka varattiin Vanhaselle
Kakkosen toimesta, näinhän hyvä veli verkosto toimii.
Nyt Vanhanen voi sitten oikeasti toimenkuvansa mukaan ajaa Kakkoselle
arvonimeä. Liitossa ei ole edes riesana Etukenon Kari Ojala,
vaikka Vanhanen olikin saanut meriittiä, toisenlaista, törmätessään
tähän perheyrittäjään. |
Sekaisin
Jyrkistä jatkuu.
Pakkoruotsiasiassa vedotaan jo perustuslakiin. Minkälaisina hölmöinä Jyrki Katainen ja Kimmo Sasi kansalaisia pitävät ja minkälaisena lammaslaumana nämä herrat pitävät esimiehiään, kokoomusväkeä, kun ryhtyvät puhumaa perustuslaista ja pakkoruotsista samaan aikaan. Suomi on kaksikielinen, ellei kolmekielinen maa. Perustuslain mukaan kieliä ovat suomi, ruotsi ja saame. Saamenkieliset uutiset jäivät Suomessa kesälomalle: ”Toivotamme suomalaisille katsojillemme hyvää kesää!” Näin kevään viimeisessä uutislähetyksessä, jossa kerrottiin Norjan ja Ruotsin lähetysajat kesälle. Saamenkieliset uutiset on muuten ainoa Ylen uutislähetys, jolla ei ole vakinaista katseluaikaa, tulee milloin sattuu FST5-kanavalta. Ylellä on 4 kanavaa. Oli viisi, joista se luovutti yhden SanomaWSOY:lle (Jimin tai Livin). Nelosen myöhäisuutiset on myös ajankohdaton, tulee milloin tulee, jos tulee ollenkaan. Oikein pitkään jatkuva ohjelma poistaa koko lähetyksen ja tuo säästöä, rahallista, Sanomakonsernille. Imagosta ei kannata puhua: Uutislähetykset ovat pakollista pakkopullaa, joista ei kehdata tai saa kokonaan luopua lupaehtojen määräysten mukaan. SuomiTV näyttää muuten uutisia, ainakin arkisin kiinteään aikaan: kuudelta, seitsemältä ja kahdeksalta. Tästä pakkoruotsista vielä. Kaksikielisyys edellyttää tietenkin vain sen, että kansalaisia on palveltava valtionhallinnossa heidän äidinkielellään. Kunnissa vain silloin, jos kunta on kaksikielinen, näin olen asian ymmärtänyt. Tavoitteen saavuttamiseksi on siis edellytettävä virkahenkilöiltä kielitaitoa, ei tietenkään heiltäkään kaikilta, että tavoite saavutetaan. Nykyinen pakkoruotsi on surkea koulutustavoite, jota muuten kokoomuksen opetusministeri Henna Virkkunen kannattaa. Koululaisille tulisi olla yksi kieli pakollinen ja sitä olisi opetettava joka koulupäivä kaikki vuodet. Silloin voisi jotakin kivaa tulostakin syntyä. Opittaisiin puhumaan kieltä ja pystyttäisiin kommunikoimaan sillä opitulla kielellä. Kahden vieraan kielen opettaminen on osalle oppilaista, vaikka joka viidennelle, tutkimustuloksia on, liikaa, mitä niitä poikia siellä koulussa kiusataan, koko koulunkäyntihän siinä saa masennuksen. Toinen aine joka pitäisi olla joka päivä on liikunta. ja jokainen koululainen olisi opetettava uimaan koulussa. Valtion on huolehdittava siitä, että kunnille varattaisiin tähän resurssit, matkarahat ja opettajat. Tässä näille
Matille, joka ei asiasta huolehtinut, ja Marille
ja Jyrkille ohjeita. Te voisitte asialle jotain tehdä,
jos teissä olisi hitusenkin selkärankaa. Siis pakkoruotsi
pois ja liikunta sekä uimataito pakolliseksi! Pistäkää
se opetusministeri Henna Virkkunen järjestykseen. |
Sekaisin
Annesta.
Tämä asehullu ministeri, sisäministeri Anne Holmlund, on saatava myös järjestykseen! Hän ei aio esittää puoliautomaattiaseiden täyskieltoa vaan löpisee jotain muuta ja jää odottamaan seuraavaa verilöylyä. Ehdotuksen tehneen, täyskieltoehdotuksen tehneen, työryhmän puheenjohtajaa Pekka Sauria haastateltiin muuten SuomiTV:n uudessa uutisstudiossa Lasipalatsin, Kino Rexin kattoterassilla, jonne eduskuntatalo hyvin näkyy. Sauri oli katkera ministeri Holmlundille, kun tämä torppaa puoliautomaattiaseiden täyskiellon, Hän kuvaili sitä, että tavallisella käsiaseella ei saa eikä ehdi tehdä niin pahaa jälkeä kuin Jokelassa ja Kauhajoella ja miksei Leppävaarassakin syntyi. Tämän kirjoittaja on sitä mieltä, että siviileiltä pitäisi kieltää kaikki käsiaseet. Metsästysaseistakaan en ole kovin innostunut, mutta jos nyt ensin kuitenkin nämä browningit ym:t. Tähän stoori vuosikymmenten takaa. Olin matkalla Kirkkonummelta Helsinkiin sähköjunalla ehkä noin viisi-kuusi -vuotiaan Lassen kanssa. Heilurioven yläpuolella oli erilaisia kieltoja (symboleja) EI SAA TUPAKOIDA, tupakan yli oli piirretty rasti. Oli jotain muutakin, oliko viinapullo, en muista, oliko matkalippu, en muista, mutta heiluriovessa oli sitten noin 20×20 mainos Jerry Cottonista, jossa hän oli kasvoineen ja pistooli ylöspäin kallellaan, puhalsiko siinä pois ruudinsavua. Katseltuaan kieltomerkkejä tämä poikanen ykskantaan totesi kommentoidessaan Jerry Cottonin kuvaa: ”SAA AMPUA!” Nyt päivä on muuttunut aurinkoiseksi. Täytyy haistella. Tämä stoori syntyi sen takia, kun paniikinomaisesti toisessa koneessa siirsin alkuvuoden kuvia varmistuskovalevylle ja alkuilmoituksen mukaan siirron kesto olisi 2 tuntia. Tämä miniasus on siis nyt taas käytössä pitkästä aikaa ja tietotekniikkaa on koko ajan kanssamme. Lopetan tähän. Kello on nyt 13:09 (asus) lauantaina 2010-06-26. IStalous. Pääkirjoitus. Sekaisin Matista, Marista, Jyrkistä ja Annesta. Pertti Manninen |
BBC NEWS 09 Jun Finland in double-dip recession. |
Caj
Bremer - humanisti ja tarinankertoja & Rasmus - utelias Kissa. |
Caj Bremer - humanisti ja tarinankertoja & Rasmus - utelias Kissa. Sunnuntai 2010-04-11 klo 08:14. Helsingin Sanomat. Kuva: Pertti Manninen. |
|
Valokuvaaja
Caj Bremer 19.2.-16.5.2010 Valokuvaaja Caj Bremerin retrospektiivinen näyttely esittelee hänen tuotantoaan 1950-luvulta lähtien. |
Ateneum
Kaivokatu 2, 00100 HELSINKI Aukioloajat: ti, pe 10–18 ke, to 10–20 la, su 11–17 Pääsymaksut: Normaali pääsymaksu 9 € Alennettu pääsymaksu 7 € Alle 18-vuotiaat maksutta. |
Onerva
- Kaupungin naiset 25.03.- 29.08.2010 Näyttely luo elämyksellisen näkökulman 1910-luvun helsingittären kulturelliin elämään kirjailija ja kriitikko L. Onervan silmin. |
Kuvat: Caj Bremer. Viikkosanomat 1957: Lähtö - Työttömät - Satuja saamarin ruotsiksi - Salpausselkä - Vastavirtaan - Puijo ja presidentti |
|
IStalous
- Kaiken
keskellä aina läsnä - |
|
Katon
kokoinen tähtitaivas |
Arkisto
1999
|
IStalous keskiviikko 2010-04-07 - N:o 1128 |
Konnakabinetti: Ministerit, jotka unohtivat kertoa Nova Group-vaalirahoituksesta (joka sisältyi Kehittyvien maakuntien Suomi ry:ltä saatuun rahoitukseen, josta siitäkin lähes kaikki kertoivat vasta vuotta myöhemmin ns. täydentäessään alkuperäistä ilmoitustaan) ts. rikkoivat vaalilakia antaessaan vaalirahoitusilmoituksensa: (Vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoitusilmoitukset) | |||||||||||
Pää- ministeri Matti Vanhanen Keskusta |
Valtiovarain- ministeri Jyrki Katainen Kokoomus |
Ulkoasiain- ministeri Ilkka Kanerva Kokoomus |
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Keskusta |
Puolustus- ministeri Jyri Häkämies Kokoomus |
Opetus- ministeri Henna Virkkunen Kokoomus |
Kulttuuri-
ja urheiluministeri Stefan Wallin RKP |
Liikenne- ministeri Anu Vehviläinen Keskusta |
Viestintä- ministeri Suvi Lindén Kokoomus |
Elinkeino- ministeri Mauri Pekkarinen Keskusta |
Sosiaali-
ja terveysministeri Liisa Hyssälä Keskusta |
Ympäristö- ministeri Paula Lehtomäki Keskusta |
Kehittyvien
maakuntien Suomi ry 10 000 euroa |
Kehittyvien
maakuntien Suomi ry 10 000 euroa* |
Kehittyvien
maakuntien Suomi ry 10 000 euroa* |
Kehittyvien
maakuntien Suomi ry 10 000 euroa |
Kehittyvien
maakuntien Suomi ry 10 000 euroa* |
Kehittyvien
maakuntien Suomi ry 5000 euroa* |
Kehittyvien
maakuntien Suomi ry 10 000 euroa* |
Kehittyvien
maakuntien Suomi ry 10 000 euroa* |
Kehittyvien
maakuntien Suomi ry 5 000 euroa |
Kehittyvien
maakuntien Suomi ry 10 000 euroa* |
Kehittyvien
maakuntien Suomi ry 5000 euroa* |
Kehittyvien
maakuntien Suomi ry 15 000 euroa* |
Muuta:
Ilta-Sanomat 10.06.2008. ""Vanhanen huomautti ilmoittaneensa
omat vaalirahansa, mutta osan merkittävistä sosiaali- demokraateista jättäneen kunnollisen ilmoituksen tekemättä." IStalous 2008-06-10. |
*Täydennys
16.5.2008: Muuta: Ei tuomittu pöytäkirja- väärennöksestä, jonka avulla pääsi puoluekokous- edustajaksi. |
*Täydennys 16.5.2008. | *Täydennys 16.5.2008 | *Täydennys 16.5.2008. | *Täydennys
23.05.2008 |
*Täydennys 16.5.2008. | Muuta
2002: "Mikäli ministeri Suvi Linden oli todella tietämätön jääviyden olemassaolosta päätöksenteossa ja myönsi itsensä ja lähisukulaistensa omistamalle golf-kentälle miljoonan markan avustuksen, selitykseksi voi vain tarjota arkielämästä vieraantumista ja oligarkiassa viihtymistä." IStalous 30.05.2002. |
*Täydennys
27.5.2008. Muuta: Oikeus- kansleri vapautti jääviys- epäilyistä. IStalous 2008-06-10. |
*Täydennys 30.5.2008 | *Täydennys
16.5.2008. Muuta: Iltalehti 15.5.2008: "... tästä eteenpäin on skarpattava sen kohdalla, että lojaliteetti lakia kohtaan on suurempi kuin lojaliteetti muita tahoja kohtaan." |
|
Suomen perustuslaki: Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. (Valtioneuvosto 60 §). IStalous sunnuntaina 2009-09-20. |
|
|
"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa". |
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Asemakatu. Forum. Keskiviikkona 2008-11-12 klo 09:55. |
IStalous
- N:o 1187 - mattivanhanen.fi tänään
(maanantaina 2010-08-23, seitsemäs kuva)
|
IStalous.fi - 2010/08/23 - mattivanhanen.fi tänään (maanantaina 2010-08-23, seitsemäs kuva) - Matti Vanhanen. Kotisivut hakkeroitiin. Sivuilla oli puhdas valkoinen tausta, jolla oli yksi osoitelinkki ja teksti siitä, kuka sivut on hakkeroinut. Iltalehti. - Shit.fi 2010/08/14 - Björn Wahlroos ei siedä kipeitä ihmisiä - Iltalehti.fi lauantaina 2010-08-14 - Manipuloitu kuva - Linkki alkuperäiseen - IStalous: Pääkirjoitus: "Kaksi on joukosta poissa" - Jälkilöylyt. Helsingin Sanomat ”Koko maailma tietää nyt, että suomalaisessa saunassa voi kuolla. Mutta valokuvaaja Ville Palonen oli paikalla silloin, kun löylyn MM-kilpailut olivat vielä hyväntuulista miehistä leikkiä.” sunnuntaina 2010-08-15. Jälkilöylyt. Helsingin Sanomat sunnuntaina 2010-08-15. Katja Martelius HS. Kuvat: Ville Palonen. - Kuva: Ensimmäiset uutiset. Peter Nyman - Löylykisat muuttumassa yhdistelmäkisaksi? Vesa Keskinen. Sauna, pakastearkku, säännöt, suomalainen mies - ARKISTOLÖYTÖ! - Totuuden torvi - 1955 tammikuun 27. - Sivujen kuvat ja linkit luettaviin. - Kuva. "Suomessa kesällä 2010. JJK on pelannut tasan 1-1 MYPA:n kanssa. Yleisö poistuu aurinkokatsomosta. - Kuva. Suomessa kesällä 2010. Katkenneet puut on raivattu pois ajotieltä. - 65 vuotta: Nagasakin vuosipäivä 9.8. - Ensimmäinen runo kirjasta Hiroshiman lapset: Veri - Kuvat: Kaikki koossa, 10 kiitäjää - Jutut ja kommentit: Iltalehti. Pääkirjoitus. Kolmoissurmaan on reagoitava - Jyrki J. J. Kasvi: ”Eivätkö Pride-iskun tekijät, Päivi Räsänen ja Timo Soini ymmärrä, mitä tien päässä on? ” - Forlan kisojen paras pelaaja. - Omituista uutisointia: ”Epäiltynä sananvapausrikoksesta.” Uusi Suomi, blogikirjoitus - ”Yle: Perussuomalaisten valtuutettu sai syytteen blogikirjoituksesta” - Tämä kirjoitus johti syytteeseen - James Hirvisaari - Uusi Suomi. Huusko selittää Hirvisaaren blogin poistamista seuraavana päivänä. Markku Huusko - Ilta-Sanomat: Mammutin liikkuva penis oli liian rietas asuntomessuille - Kallasvuon lievä veropetos. MTV3:n jutusta pätkä. - Olli-Pekka Kallasvuo, Jorma Ollila, Arja Suominen - 65 vuotta: Hiroshiman vuosipäivä 6.8. Nagasakin vuosipäivä 9.8. - Veri. Ensimmäinen runo kirjasta Hiroshiman lapset. Koichi Tokuno. - Eurosport näytti, Yle ei! - Palkintojenjako 100m - Euroopan nopein mies Christophe Lemaitre - IStalous tänään 11 vuotta! - Linkki ensimmäiseen numeroon - Irmeli Saarelan muistolle. Eilen sain suruviestin Irmelin poisnukkumisesta. Kuva: Amigo. -Kuvat. "Joutsenpari." - Kuvat. "Poikue." Pääkirjoitus: Sekaisin Matista, Marista, Jyrkistä ja Annesta. Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen, Anne Holmlund, Kimmo Sasi - Kuva ohjelmalehtisestä. Katon kokoinen tähtitaivas. Jyväskylän kristillisen opiston Teatteri-ilmaisun linja. - Kasvosto: Konnakabinetti: Ministerit, jotka unohtivat kertoa Nova Group-vaalirahoituksesta - IStalous maanantai 23.08.2010 - etusivu - kuva - kuvat - pertti manninen - sanomanetti - IStalous - 12.fi - Lakisanomat - Shit - IStalous - N:o 1187. - Asiasanoja: Matti Vanhanen, sivut, blogi |
Onnellista vuotta 2009! |
BONNE
ANNEE 2009 |
Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan! Lue! "Tätä eri totuuksien kannattavuuden puntarointia helpottaa hyväksi koettu muistisääntö "jos etuus on todellista, totuus on edullista"." Bisquit Seppo Ahti tänään torstaina 2009-05-28 Ilta-Sanomissa. "Tosipaikan edessä". |
Sanomanetti torstaina 20. toukokuuta 2004. |
IStalous lauantai 2009-11-14 - Numero 1071 |
Lähde
rentouttavalle kalastusreissulle Andamaninmerelle! Vietä
päivä kalastaen, auringosta nauttien ja snorklaten. Vuonna
2009 valmistuneella Flying Finn -veneellä
voi vetouistella laivan kokeneen miehistön avustuksella. Auringon
palvojille riittää kansipaikkoja ja päiväunillekin
voi torkahtaa ilmastoidussa hytissä. Merinäkymiä
voi ihailla myös yläkannen varjon alla. Jos on onnea matkassa,
voi matkalla nähdä vaikka delfiiniparven. Veneen taukopaikalla
on uinti-, ja snorklausmahdollisuus, jolloin veden alla voi ihailla
mereneläviä pienistä barrakudista merikilpikonniin.
Veneeseen mahtuu 30 matkailijaa. Veneen pituus 19m, leveys 5m ja
syvyys 2,7m. 400 hevosvoimaa. Keittiö, wc + suhku, ilmastointi.
Matkan hintaan sisältyy kuljetukset, lounas ja juoma (vesi,
virvoitusjuomat). Snorklausvälineet löytyvät veneeltä
ja sisältyvät hintaan.
|
Liite. | |
TALOUSARVIO |
Linkkejä ja kuvia. Valikoima. |
seppo konttinen tervetuloa taas kaikki vapaan suomen vapaat miehet ja naiset talousarvion pariin seuraavaksi runsaaksi 25 minuutiksi nyt kärkeen heti suomen taloushistorian murheellisimpaan lukuun pankkikriisiin velallisiin ja pankkitukeen näinä aikoina pankit jakavat miljoonien eurojen osinkoja omistajilleen |
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen. |
sampo pankkikin tuo pankki jossa siis me veronmaksajat eli valtio on huomattava osakkeenomistaja jakoi osakkeelleen osinkoa puolitoista euroa huikean summan pankkiahan johtaa yksinoikeudella nalle wahlroos entinen syp:n johtaja hänelle on tässä kertomuksessa varattu tärkeä rooli samoin kuin entisellä syp:llä ja pankin pienasiakkaalla sepolla se en suinkaan ole siis minä tässä vaiheessa käytän hänestä vain etunimeä koska oikeusjuttu syp:tä vastaan on vireillä sepon toimesta |
Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos." IStalous 12.08.1999. "Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen |
veronmaksajien rahoilla runsaat kymmenen vuotta sitten pelastettiin pankit konkursseilta ja ehdottomasti mikä tärkeintä pankkien omistajien rahat ja varat tämä on nyt hyvä muistaa niidenkin jotka ovat leipäjonoissa ja kilometritehtailla silloin elettiin aikaa jolloin köyhänkin viimeiset rovot kelpasivat pankeille tässä talousarviossa nyt kuultavaa tositarinaa voitaisiin kutsua se voitaisiin kastaa operaatio roskapankiksi |
"Tahallinen hämäys keskustelussa
1: Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea!"
IStalous
18.11.1999.
|
mutta mennään ensiksi kuumaan tunnelmaan helsingin säätytalolle maaliskuun 18 päivänä vuonna 1992 tilassa leijuu tuskaa ja suurta epätietoisuutta lehdistön edessä istuvat pääministeri esko aho valtiovarainministeri iiro viinanen pankkien pääjohtajat pankkivaltuuston puheenjohtaja ja myös suomen pankin pääjohtaja sirkka hämäläinen se on suomen talouselämän herraeliitti jolle oli nyt annettu paljon vastuuta ja valtaa aho myönsi heti tilaisuuden aluksi että nyt liikutaan alueella jossa housunpuntitkin voivat kastua tosiasiassa kosteus oli jo ylempänä housuissa |
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen. SanomaWSOY:n hallitukseen juuri nimitetty Sirkka Hämäläinen, Suomen Pankin entinen pääjohtaja ja Euroopan Keskuspankin entinen johtokunnan jäsen, tahtoo tavata työttömiä Helsingin työttömien yhdistyksen puheenjohtaja Reima Kekäläisen esitteleminä. Tapaamiset järjestetään Sanomatalon ala-aulassa. Torstaina 01.04.2004. |
ja näin aho jatkoi nyt tehdyt päätökset ovat sekä hallitukselle ja veron maksajille raskaita ja vastenmielisiä vaihtoehtoja ei ole pankkeja on pakko tukea siis toistan vaihtoehtoja ei ole pankkeja on pakko tukea julisti nuori pääministeri |
"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut." Ilta-Sanomat 16.11.1999. IStalous 18.11.1999. "Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa." Ilta-Sanomat 16.11.1999. IStalous 18.11.1999. "Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista." Kaleva 18.11.1999 IStalous 18.11.1999. |
ja kun tultiin tilaisuuden loppupuolelle aho julisti virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava toistan virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava enempää ei voi rehellinen suomalainen mies voi olla väärässä ketään ei ole pantu vastuuseen pankkien väärinkäytöksistä kukaan ei ole ottanut poliittista vastuuta pankkihölmöilystä mutta useat ovat palkitut |
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen. |
tilaisuudessa ensimmäisen kerran julkistettu kahdeksan miljardin pääomatuki avasi pankkiherroille veronmaksajien kymmenien miljoonien markkojen piikin ei kenenkään rahaa valtio otti lisäbudjettiin kahdeksan miljardin könttäsumman luottolaman torjumiseksi niinkuin muotoiltiin eli veronmaksajat antoivat huonosti kannattaville pankeille luoton edullisesti tuki oli suomen taloushistorian suurin |
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen. |
se oli kuitenkin alkusoitto kymmenille tuhansille velkavankeuksille ja vararikoille inhimillisten kärsimysten golgatan tielle se oli tie jolla pankkien omistajien varat ja velat pelastettiin ja joista tuli meille veronmaksajille ainakin 50 miljardin markan lasku siis ainakin 50 miljardin markan lasku |
"Velallisen
kuolemasta eivät velkojat hyödy." Velkaneuvoja Ritva
Anttonen. Keskisuomalainen 15.05.2001. |
pankkikriisin hoidon päävastuun valtion taholta kantoivat kaksi pankkiamatööriä kannuksen kunnan entinen elinkeinoasiamies ja riihimäkeläinen entinen pienyrittäjä tästä ei voinut seurata kuin kärsimystä |
Aho - anteeksiantamaton amatööri? Hallitus, jossa Esko Aho oli pääministeri hoiti pankkien omistajien asiat hyvin ja pankkien asiakkaiden, tavallisten suomalaisten asiat hyvin huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. IStalous 14.10.1999. |
mutta palatkaamme kertomuksemme syp:n pienasiakkaan sepon surulliseen ja ikävään tositarinaan hän oli perheineen ruvennut syp:n asiakkaaksi jo 90-luvun alussa ulkomaisten luottojen myötä raha-asioista keskusteltiin pankinjohtajan opastuksella kun markan erm-kytkennän yhteydessä ruvettiin puhumaan devalvaatiosta ehdotti pankkiasiantuntija terminointia eli luoton vakauttamista devalvaation varalta syksyllä sitten vuonna 91 devalvaatiohuhut voimistuivat mutta nyt jostain kumman syystä uusi pankinjohtaja ei kannattanutkaan terminointia devalvaatio kuitenkin tuli ja lasku sepolle lankesi valuuttakurssimuutoksesta |
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen. Velka, vankeus vai armo? Pääkirjoitus. IStalous 17.05.2001. |
seppo siinä pähkäili ja ihmetteli että mistä tämä pankinjohtajan takinkääntö oikein johtui siinä sitten selvisi että sepon velat oli kaikessa hiljaisuudessa siirretty toiseen pankkiin suomen yhdyspankkiin perustettuun uuteen roskapankkiin ilmoittamatta |
|
sepolle tuli tässä vaiheessa mieleen vanha talousrikollisten temppu siirretään vanhan yhtiön omaisuus ja varat uuteen yhtiöön ja jätetään vanhaan yhtiöön velat samalla pidetään uudella yhtiöllä vanha nimi ulospäin silloin näyttää siltä että kaikki menee entisenlaisena eteenpäin |
|
mutta mitä siis syp:ssä oli kaikessa hiljaisuudessa oikein tapahtunut pankkitarkastusviraston ylijohtaja jorma aranko oli syksyllä 89 kirjoittanut luottamuksellisen muistion valtionvarainministeri erkki liikaselle siinä luki muunmuassa luottovetoisen suhdannenousun hillinnässä käytettävät keinot samoinkuin taloudellisen kasvun laantuminenkin heikentävät näissä oloissa pankkien kannattavuutta velkaisten kotitalouksien velanhoitokykyä ja vakuuksien arvoa seurauksena on noidankehä jota on vaikea katkaista arangon näkökyky oli loistava harva näki tuohon aikaan näin pitkälle ja selvästi |
|
samoihin aikoihin suomen yhdyspankin tuore pääjohtaja ahti hirvonen alkoi selvittää pankin riskikeskittymiä sen seurauksena pankissa jarrua ei vielä paniikissa riskiasteita kuitenkin alennettiin ja luotonannon kriteerejä kiristettiin mutta toimenpiteet eivät auttaneet pankki oli matkalla kohti loppuaan osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
jo vuotta ennen esko ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut suomen yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia johtokunnan jäsenet ahti hirvonen ja björn wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta lopuksi esitettiin suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta syp:stä pohjoismaiden yhdyspankki oy:lle joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 suomen yhdyspankiksi vanha ja kunnianarvoisa entinen syp se muutettiin unitas oy:ksi |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
uudelle yhtiölle roskapankki syp:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat sekä ulkomaiset että kotimaiset ne siirrettiin tälle susipankille kysymys kuuluu antoivatko ulkomaiset velkakirjojen omistajat ja velkojat luvan siirroista roskapankki syp:lle ilmoitettiinko siirroista suomalaisille tallettajille takaajille ja velallisille tuskin muutenhan kymmeniä tuhansia velallisia ei olisi keskuudessamme |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
miksi tällainen salainen operaatio tehtiin heinäkuussa tehty nimenmuutos ja menettelytapa todistaa että kaikki haluttiin tehdä salassa niin veronmaksajilta pankin asiakkailta kuin valtiovallalta |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
mutta annetaan syp:n silloisen pääjohtaja ahti hirvosen todistaa ahti hirvonen sehän ei liittynyt tähän pankkikriisiin millään tavalla vaan se oli sellainen pitemmän ajan suunnitelma sillon sillon tuota muutettiin silloisen yhdyspankin nimi liikepankki unitas oy:ksi ja sitten perustettiin uusi liikepankki jolleka tää vanha nimi annettiin ja pankkitoiminta siirrettiin sille sille tuota uudelle yhdyspankille ja tästä tuli holding-yhtiö tälle tuota konsernille tästä liikepankki unitas oy:stä ja sitten se seuraavana vuonna luopui liikepankkioikeuksistaan ja siitä tuli tavallinen yhtiö ja näinollen sitten se ei tarvinnut enää hallintoneuvostoa vaan sille muodostettiin normaali ulkopuolinen hallitus |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
seppo konttinen niin miksi pankkitoiminta otettiin pois unitas oy:ltä hyvä kysymys mutta ahti hirvonen ilmotettiinko tästä pelastusoperaatiosta nimenmuutoksesta ja yhtiöjärjestyksen muutoksista tallettajille velkojille ja velallisille |
|
ahti hirvonen juu hyvin tarkkaan hyvin tarkkaan sehän oli sehän oli tietysti viranomaiset valvo sitä ja kaikki kansainväliset velalliset niille niille meillä kiersi sillon harri holmén joka oli pankin johtokunnan jäsen kiersi ympäri maailmaa ja piti näitä kokouksia joissa joissa tuota ne jotka oli sijoittanut rahaa saivat selostukset tästä eikä siitä kenellekään mitään vahinkoa tietenkään tullutkaan sehän perusteellisesti informoitiin julkisuuteen joo onhan se pankin historiassa myöskin sehän oli nimenomaan kaa kaa se hyvin tarkkaan kerrottiin |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
seppo konttinen tässä tuota |
|
ahti hirvonen se oli tietysti aika monimutkainen operaatio moni ei ehkä ymmärtänyt sitä tai ei kiinnittänyt siihen huomiota sanotaan näin eikä sillä ollut mitään teke ei ei sillä ollut kenellekään mitään haitallisia vaikutuksia |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
seppo konttinen valtio siis antoi tukea tälle uudelle perustetulle pankille |
|
ahti hirvonen joo o hetkinen vaan mitenkähän se nyt oikein oli kyll mä luulen että se anto sille sille tuota noin niin unitas kyllä se oli unitas oy joka se ne rahat sai siitä |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
seppo konttinen kyllä se ei ollut se oli suomen yhdyspankki |
|
ahti hirvonen no jaa ehkä se voi olla joo mutt ei sillä ollut mitään merkitystä joo kyllä |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
seppo konttinen eli |
|
ahti hirvonen ja pää pääomaa vastaavasti joo ei siinä siinä ei oo mitään semmosta joka siinä ei oo mitään hämärää se oli kaikki täysin viranomaisten suostumuksella ja suorastaan sillon muistan kun käytiin kertomassa suomen pankissa ja pankkitarkastusvirastossa niin pitivät sitä erittäin hyvänä |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
seppo konttinen pelastettiinko tällä operaatiolla vanhojen omistajien rahat ja varallisuus |
Tukea se on takaisinmaksettukin tuki. MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide. IStalous 09.12.1999. |
ahti hirvonen siis missään tapauksessa valtiolle ei tullu siitä penninkään vahinkoa se on ihan varma ei sillä mitään omistajia pelastettu mutta unitas omisti sen pankin kokonaan |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
seppo konttinen niin |
|
ahti hirvonen jos jos sä etsit tämmöstä tässä jotakin hämärää niin lopetetaan tää keskustelu tähän mä oon sataprosenttisen varma ett siinä ei ollut pienintäkään hämärää pankkia ei tällä mitenkään pelastettu sii sillä ei olis ollu mitään vaikutusta vaikka se ois jatkanut ennallaankin |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
seppo konttinen joo no kiitoksia haastattelusta |
|
ahti hirvonen joo |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
seppo konttinen syp:n pääjohtaja ahti hirvonen käsi sydämellä jos asiassa ei kerran ollut mitään hämärää miksi syp sitten perustettiin samannimisenä uudelleen en ymmärrä |
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen. |
nyt oli siis olemassa kaksi pankkia mutta minkälaista omaisuutta uuteen roskapankki syp:hen oikein siirrettiin vanhasta syp:stä siirrettiin apportio-omaisuutena varallisuutta talletuksia velkoja ja niiden takauksia jopa suomen pankin talletuksia siirrettiin roskapankkiin siunattiinko sielläkin tämä käsittämätön operaatio niinkuin hirvonen tuossa aiemmin vakuutti |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
vanhalle syp:lle eli siis uuden nimen saaneelle unitas oy:lle jätettiin hetkeksi liikepankkistatus niinkuin hirvonen sanoi vaikka ei 19 hengen työvoimalla mitään pankkitoimintaa voitukaan pyörittää ja niin liikepankkistatustuksesta luovuttiinkin jo syyskuussa 92 näin oli itse asiassa pakko tehdä koska veronmaksajien pääomalainaa voitiin maksaa vain pankkitoimintaa harjoittavalle yhtiölle eli siis roskapankki syp:lle vaarana oli että pääomalaina olisi mennyt rikkaalle emopankki unitakselle |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
unitaksen vuosikertomus paljastaa hirvosen ja wahlroosin tarkoituksena olleen pelastaa vanhat osakkeenomistajat ja työntää kaikki roskat roskapankki syp:lle joka myös teki valtion kanssa kaikki sitoumukset myös siis tuon pankkitukisitoumuksen |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
valtiovarainministeri ja virkamiesjohto siunasi pankin nimenmuutoksen ja yhtiöjärjestyksen muutoksen ja talletuspankkistatus hyväksyttiin kädenkäänteessä |
|
kannuksen entinen elinkeinoasiamies ja pienyrittäjä riihimäeltä tekivät pääomasijoituksen roskapankki syp:n kanssa sitoumus oli jopa vakuudeton rahan saajana oli siis kerrattakoon vuotta aikaisemmin perustettu roskapankki jonka pääomat olivat sitä sun tätä |
"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut." Ilta-Sanomat 16.11.1999. IStalous 18.11.1999. "Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa." Ilta-Sanomat 16.11.1999. IStalous 18.11.1999. "Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista." Kaleva 18.11.1999 IStalous 18.11.1999. |
valtion herroja vietiin näin rätti silmillä roskapankin pelastajaksi sitä todistaa pankkitukisopimuksen ehto jossa puhutaan pääomasijoituksen vaihtamisesta pankin osakkeisiin eli sanatarkasti näin |
|
pankkitukisopimus, lukijana seppo konttinen vaihdettaessa pääomasijoitusta pankin osakkeisiin vaihtosuhteena on pidettävä osakkeen nimellisarvoa tai sitä korkeampaa markkina-arvoa joka saadaan kun lasketaan vaihtovaatimuksen esittämistä edeltävän kahden kuukauden aikana julkisessa kaupankäynnissä osakkeesta maksettujen hintojen kaupankäyntimäärällä painotettu keskiarvo |
"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut." Ilta-Sanomat 16.11.1999. IStalous 18.11.1999. "Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa." Ilta-Sanomat 16.11.1999. IStalous 18.11.1999. "Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista." Kaleva 18.11.1999 IStalous 18.11.1999. |
seppo konttinen kapulakieltä mutta tästä paljastuu se että valtion edustajat luulivat että roskapankki syp:n osakkeita noteerataan pörssissä niitä ei siellä koskaan noteerattu ei julkisessa kaupankäynnissä uskomaton moka |
|
ja vielä uskomattomammaksi asian tekee se että vajaan parin miljardin pankkituella valtio olisi voinut ostaa lähes kokonaan emopankki unitaksen uskomatonta |
"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista: Toista linjaa ei ollut." Ilta-Sanomat 16.11.1999. IStalous 18.11.1999. "Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa." Ilta-Sanomat 16.11.1999. IStalous 18.11.1999. "Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa. Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista." Kaleva 18.11.1999 IStalous 18.11.1999. |
professori matti rudanko helsingin kauppakorkeakoulusta kun pankkikriisi oli pahimmillaan niin ihmiset rupesivat tiedustelemaan sitä että mitkä ovat velallisen ja takaajan ja toisaalta tallettajien oikeudet jos lähdetään ensiksi siitä että mitkä ovat tallettajien oikeudet noin yleensä |
|
matti rudanko tallettajahan on tehnyt sopimuksen pankin kanssa siitä että hän on antanut ei oikeastaan niinku talletuksena vaan velaksi pankille summan rahaa siinä tarkoituksessa että hän tästä sijoituksena hyötyy tilille maksettavan koron ja toisaalta että rahat ovat siellä tallessa käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan tiliehtojen mukaan tietysti ja toisaalta pankki on sitoutunut rahoja hoitamaan sellaisena sijoituksena jonka ehdot on määritelty siinä tilisopimuksessa |
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen. |
seppo konttinen entäs jos pankki sitten siirtää tämän talletuksen toiselle uudelle osakeyhtiölle |
|
matti rudanko siinä tilanne riippuu tietysti näistä sopimusehdoista mutta lähtökohta ja minimisuojahan on se että tämän tallettajan asema siinä sopimussuhteessa ei saa huonontua tämmösen muutoksen johdosta |
|
seppo konttinen kai tästä on ilmoitettava tallettajille |
|
matti rudanko kyllä siitä on ilmoitettava nyt on tosin tilanne sellainen että mitään yksityiskohtaisia lain normeja ei oo jossa näin sanotaan mutta hyvä pankkitapa ja sopimusoikeudelliset periaatteet ilman muuta tämmösen velvollisuuden asettavat |
|
seppo konttinen no puhutaan sitten velallisen oikeuksista ja velvollisuuksista mitkä ne ovat noin yleisesti ottaen professori rudanko |
|
matti rudanko velallisen päävelvollisuutena on tietysti maksaa velan korot ja pääoma maksusuunnitelman mukaan eräpäivinä siinä kai on ytimekäs vastaus tähän kysymykseen |
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen. |
seppo konttinen entä sitten jos tämän velallisen asema muuttuu ettänämä velat siirretään johonkin muualle esimerkiksi toiseen pankkiin |
|
matti rudanko ei nämä velvollisuudet ja oikeudet mitä velallisella sopimussuhteessa on niin tällasessa nimenomaan pankkisuhteessa muutu |
|
seppo konttinen pitääkö tästä ilmoittaa pankin asiakkaalle |
|
matti rudanko kyllä pitää |
|
seppo konttinen no sitten takaajan asema pitääkö takauksesta jos se muuttuu toiseen pankkiin tämä velka niin pitääkö tästä ilmoittaa takaajalle |
|
matti rudanko kyllä takaaja on tässä suhteessa ihan samassa asemassa kuin velallinen kyllä pitää ilmoittaa tämähän on erityisen selvää niin sanotussa omavelkaisessa takauksessa missä velkoja voi vaatia heti eräpäivänä tätä velkaa myös takaajalta |
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen. |
seppo konttinen onko teillä tiedossa tällaisia tapauksia että näin olisi käynyt suomen maassa |
|
matti rudanko ihan yksityiskohtaisia tapauksia ei ole tiedossa mutta tuolta velallisten kentältä sen suuntaisia viestejä tulee että tällaista hyvää pankkitapaa ei aina olisi ihan tarkkaan noudatettu |
|
seppo konttinen niin esimerkiksi suomen yhdyspankki samannimisenä perustettiin eli oli kaksi pankkia toiseen siirrettiin nämä velat ja vastuut ja toiseen sitten jotkut sanovat hyvä omaisuus ulospäin näytti siltä että mitään ei olisi tapahtunut koska nimi säilyi entisenä mitäs mieltä te olette tällasesta toiminnasta |
|
matti rudanko jos sitä katsoo ihan tämän velallisen oikeussuojan kannalta niin asiahan olisi ollut kunnossa jos velallisen tai sanotaan takaajan asema olis säilynyt ennallaan mutta nythän näihin on liittynyt selviä ongelmia on esimerkiksi tullut viestejä tilanteissa joissa velallinen tai takaaja väittää joutuneensa maksamaan kahteen kertaan sellaisia eriä jotka joko hänen toimestaan tai jonkun toisen toimesta on jo maksettu samoin siis ylipäänsä epätietoisuutta on ollut siitä kuka on velkoja ja mikä on tilanne tässä velkasuhteessa saldot ja tämmöset on voinut olla epäselviä |
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen. |
seppo konttinen niin kesällä 91 tuskin kukaan tiesi että yhdyspankki muutti nimensä suomen yhdyspankki muutti nimensä osakeyhtiö muuttui mutta nimi säilyi samana että ulospäin tästä operaatiosta tuskin kukaan ties kukaan muu kuin pankin johto |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
tämä pankkiherrojen kuppaus se hipoo täydellisyyttä ensin sumutettiin pankin pienasiakkaita ja sitten pelastettiin suuri raha omistajineen operaatio roskapankilla tämä tiesi usein pankin tunnollisten pienasiakkaiden joutumista ikuisiksi ajoiksi pankkivangeiksi |
Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille
vastausta. Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat? Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla. Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää? IStalous 18.11.1999. |
olisiko jo aika armahtaa vai mitä hirvonen ja wahlroos käsi raamatulla |
"Seppo". Kuva: Pertti Manninen. |
mitä se nuori pääministeri aho sanoikaan säätytalolla virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava |
Lue myös! "Postipankin nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita viitisen vuotta sitten New Yorkissa: Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja Matti Niemen eroon." Iltasanomat 26.10.1999. IStalous 28.10.1999. "Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin." IStalous 18.11.1999. |
TALOUSARVION TOIMITTAJA OLI SEPPO KONTTINEN siitä mistä voi puhua-ohjelmassa kerrotaan kuinka hullu apina kesytetään filosofisilla harjoituksilla tamperelainen filosofi yhteiskuntatieteiden tohtori timo klemola on jo vuosia harjoittanut zeniläistä filosofiaa tässä tuhansia vuosia vanhassa itämaisessa ajattelussa filosofia ymmärretään ruumiinharjoitukseksi toisin kuin lännessä jossa filosofia tapahtuu päässä seuraavan 25 minuutin ajan timo klemola selvittää kuinka mieli saadaan tyyntymään filosofisilla harjoituksilla Yle. Radio perjantaina
14.05.2004. Nauhalta kuunnellut Pertti Manninen. |
Lue myös! Velka, vankeus vai armo? Pääkirjoitus. IStalous 17.05.2001. Kuinka
velallinen pääsi
pankkivankeusta
sopimukseen pankin kanssa, mutta joutui osille tulleen asianajaja
(xxxxx xxxxxxx) vangiksi pankin virkailijan (Lauri Kara) myötävaikutuksella
asian hoidon ja sitten oikeudenkäynneissä todistajan muistamattomuuden
takia. Pankki oli luvannut tehdä sopimuksen niin, ettei siitä tulisi
velalliselle mitään kuluja. Asianajajan tyytymättömyys maksuttomasta
oikeudenkäynnistä saamaansa korvaukseen johti kuitenkin siis uuteen
vankeuteen! Lisää luettavaa alla olevalla Sanomanetin omalla haulla! |
2013-03-20: Sivustolta on poistettu Keski-Suomen käräjäoikeuden 24.1.2012 antaman kunnianloukkausta koskevan tuomion 12/230 R11/268 johdosta tuomiossa mainittujen henkilöiden asianomaistiedot rikoksentekoajalta 6.5.2007 - 18.1.2012. Tuomio luettavissa osoitteessa: http://www.n3.fi/tuomiot/keskisuomiko20120124/etusivu.htm |