| Uusin
- Linkit
joka etusivulle - Haku
- 10
v! - Ilmoitukset
- Viikkosanomat-blogi |
Viikkosanomat
25.1.1957. TV - Televisio
|
|||
 |
Nettisanomat N:o 1122 |
 |
Torstai 2010-04-01 |
 |
Ilmoita ilmaiseksi sivu! |
| Tänään
torstaina 2010-04-01 joitakin otsikoita ja juttuja 9 lehdestä.
Kuvat Pukki kaalimaan vartijana. Tapaus Kanerva-Korhonen. Lainattu Iltalehdestä. Lue! Tarkennus ja lähteet. Sofia Pankki ja Seppo Sairanen. Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen ja lainvoimaton tuomio. Lue! Arkisto 2005. Washington petti Max Jakobsonin. Amerikkalaista aprillia vuodelta 1971. Lue! - Arkisto 2005. Sanomatalo ja Janne Virkkunen. Lue! |
| IStalous.fi 2010-04-01 - Torstai, huhtikuun 1. – Kiirastorstai.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja vaihtuu tänään, nyt virallisesti. Huhtikuun 1. päivänä 2010 vastaavaksi päätoimittajaksi ja kustantajaksi tulee Kimmo Pietikäinen. Entinen vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen siirtyy tavalliseksi päätoimittajaksi. Lehti onkin ollut aikamoisessa tilassa, kun Eduskunnan seksuaalista häirintää koskevan jutun käsittelyssä vastaava päätoimittaja Virkkunen vetäytyi vastuusta ja sysäsi vastuun kirjoituksesta alaisilleen toimituspäälliköille. Tämä osaltaan vauhditti Virkkusen lähtöä, olihan se raukkamaisuudessaan ainakin 2000-luvun tähän mennessä saavutettu ennätys. Esimerkiksi kuuluisassa Lautakasa-jutussa Ylessä, vastuullinen päätoimittaja (Jyrki Richt?) seisoi jutun takana, jopa jutusta vastaamaton pääjohtaja Mikael Jungner, joka saikin sitten maksaa ryhdikkyydestään kovan hinnan. IStalous. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Torstai 2010-04-01 klo 12:46. Oikaisu: HS:n uusi vastaava päätoimittaja on tietenkin Mikael Pentikäinen. (2010-04-02 klo 03:12) |
IStalous.fi 2010-04-01 - Torstai, huhtikuun 1. – Kiirastorstai. Riskinoton
välttämiselläkin hintansa Olin myös aikanani auttamattomasti pihalla niistä matemaattisista malleista, jotka löytyivät sittemmin kriisiin ajautuneiden subprime-luottojen ja muiden korkeariskisten johdannaisten taustalta. Siitä huolimatta olen seurannut finanssikriisiin ja lamaan liittyvää poliittista keskustelua mitä suurimmalla mielenkiinnolla. Lama tuli taas kerran suurena yllätyksenä. Hallitus ei ole tälläkään kerralla elvyttänyt opposition mielestä oikein, eikä varsinkaan riittävän suurella summalla – ei Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa. Ja koska jokainen lama tarvitsee omat syyllisensä, nekin on haluttu löytää ja ristiinnaulita jo viimeistään toisen tai kolmannen kvartaalin aikana. Siksi etenkin amerikkalaiset pankit ovat saaneet kuulla kunniansa useaan kertaan ja monella eri kielellä. Parhaat analyysit finanssikriisin syistä ja seurauksista kuullaan varmuudella vasta vuosien kuluttua. Silti jo nyt moni asia on muutoksessa. Yksi muutoksista koskee valtion roolia pankkitoiminnassa. Suomessa pankit eivät ole vastaanottaneet valtion tarjoamia suoria pääomatukia, mutta monissa muissa maissa ne ovat olleet merkittäviä. Tukitoimet ovat vakauttaneet markkinoita ja ne ovat siksi hyödyttäneet kaikkia - niitäkin, joiden ei ole tarvinnut niihin tukeutua. Myös pankkien riskinottoa halutaan suitsia. Halu on nykytilanteessa varsin ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Riskejä koskevassa keskustelussa täytyy kuitenkin muistaa, että pankkien lainanantoon liittyvä riskinotto ei ole yksinomaan kielteinen asia. Yksi talouden lainalaisuuksista on, että riskittömistä sijoituskohteista saa pääsääntöisesti vain vähän tuottoa. Riskiä kaihtaen voi siksi myöntää myös vähemmän luottoa. Sen takia riskinoton yletön kaihtaminen tai lainojen arvopaperistamisen voimakas rajoittaminen johtavat ääritapauksessa siihen, että monet tavanomaista riskipitoisemmat tai muuten vain erikoisemmat tapaukset, esimerkiksi aivan uudet yrittäjät tai ilman aikaisempaa luottohistoriaa olevat maahanmuuttajat, jäävät ilman luottoa. Tällaisen luotonannon rajoittaminen rajoittaa myös talouskasvua. Siksi myös pankkien riskinoton rajoittaminen täytyy pitää asiallisissa rajoissa. Uskon, että valtion roolin vahvistuminen pankkitoiminnassa on vain lyhytaikaista. Kun lama väistyy, valtiot löytävät rahoilleen parempaa käyttöä ja finanssikriisin perinnöksi jää vain tiukentunut pankkivalvonta ja asioita aktiivisemmin ja toivottavasti myös aiempaa laaja-alaisemmin katsova valvoja. Halu hillitä pankkien riskinottoa voi sen sijaan olla sitkeämpää lajia. Siksi Euroopan uusista yrittäjistä ja lukuisista maahanmuuttajista voi tulla finanssikriisin pitkäaikaisia kärsijöitä. Sama koskee myös kehittyvien maiden ja monien Keski- ja Itä-Euroopan EU-maiden talouksia ja kansalaisia. Pankkien riskinoton rajoittaminen heikentää myös heidän mahdollisuuksiaan saada ulkomaisia lainoja. Suomen politiikassa moni ei maahanmuuttajista välitä. Heitä ei pidetä monissa pankeissakaan, ainakaan vielä, varteenotettavana asiakasryhmänä. Keski- ja Itä-Euroopan mailla sen sijaan on jo painoarvoa. Molempien painoarvo on aivan toinen jo naapurimaassamme Ruotsissa. Siksi toivon, että politiikassa muistetaan katsoa riskien ohella myös pankkien riskinoton rajoittamiseen liittyviä kustannuksia. Siinä
kun on kyse kovin paljon muustakin kuin amerikkalaisten asuntomarkkinoiden
subprime-luotoista ja niiden surullisenkuuluisaksi muodostuneesta https://www.sofia.fi/fi/markkinat/tietoasijoittamisesta/kolumnit/pages/riskinotonvälttämiselläkinhintansa.aspx
(2010-04-01) IStalous.fi 2010-04-01 - Torstai, huhtikuun1. – Kiirastorstai.
|
| Arkisto 2005 | ||
|
|
Sanomanetti tiistaina 29.03.2005. Max Jakobson ja Sanomatalo eli lyhyt selostus siitä miten Kauppalehti.Presso löytyi. Max Jakobson oli pelinappula ja myytti YK:n pääsihteeriydestä oli bluffia. Näin kertoi Keskisuomalainen sunnuntaina 20.03.2005 kahdella palstalla aika isolla otsikolla. Etsin tätä uutista myös Helsingin Sanomista. Siellä se oli piilotettu yhdelle palstalle sivun alalaitaan ilmoitusten viereen. Tuskinpa se sieltä kovinkaan monen silmään sattui. No, nyt oli siis Presso löydetty. Ei muuta kuin Kauppalehden nettisivulle. Sieltä Pressoon ja etsitty juttukin löytyi, mutta löytyi siis muutakin: Laaja selostus SanomaWSOY:n optiohankkeesta ja sen sen toteuttamisesta. Luettuani selostuksen kirjoitin siitä ja vanhasta muistista lehden kuvaa katsellessani ja omaa kuvaa rakentaessani näin: Helsinki. Tämä tunneli tässä Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Presso toi asian sentään edes kunnolla esille lauantaina 19. maaliskuuta 2005. Kuva: Kauppalehti. Presson aukeaman tarkoituksella pimentänyt ja otsikot lisännyt, myös tarkoituksella IStalous. Pertti Manninen. Kuva. Hiukan selvennystä: Outo ovela optio tarkoittaa sitä, että SanomaWSOY esiintyy julkaisuissaan ikään kuin lisärakennus olisi läpihuutojuttu. Virkamiehet niin valtion kuin kaupungin puolelta ovat olleet koko ajan myötävaikuttamassa Sanomatalo 2:n rakentamismahdollisuuksiin. Rakennusoikeutta löytyy kummasti lisää kaupungin tarpeisiin ja tuleva (?) kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on ollut jo vuosia Sanomatalo 2:n innokas kannattaja. Hänellä tai hänen omistamallaan yhtiöllä on maita Malmin lentokentän kupeessa ja lentokentän siirtäminen tuo hänelle jättipotin. Helsingin Sanomat kannatti kylmän viileästi kentän siirtämistä. Asioitahan ei tietenkään ole koplattu yhteen, mutta kivasti molempien hankkeiden lopputulos hyödyttää pyrkimyksiä rikastumiseen. Netti on siitä ihmeellinen, että sieltä löytyy jos jotakin. Jonkun on vain laitettava palikat järjestykseen. P.S. Tässä Presson jutussa varovaisin sanakääntein paheksuttiin Helsingin Sanomien kirjoittelua ja varsinkin sitä, että se on kokonaan unohtanut kertoa omista SanomaWSOY:n taloudellisista intresseistään tässä asiassa. Presson kirjoituksesta käy myös ilmi, että tämä optio ei olekaan mikään itsestään selvyys niinkuin on uskoteltu. Eräs kaupungin virkamies kertoo tästä. Lue enemmän Presson juttua täältä! Kauppalehti. Presso lauantaina 19. maaliskuuta 2005. Jääkö keskustatunneli tekemättä? |
|
| http://www.sanomanetti.fi/2005/03/29/etusivu.htm |
| Arkisto 2005 | Sanomanetti tiistaina 29.03.2005. | |
 21.10.1999. Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa? Linja-autoterminaali olisi voitu rakentaa rautatieaseman kylkeen, jos olisi haluttu. Lyhyesti
kävi näin: Vielä kymmenkunta vuotta sitten "mielipidevaikuttaja" Helsingin Sanomat oli sitä mieltä, että ratkaisu olisi hyvä. IStalous.fi
1999/12 torstaina |
Sanomatalo. Linkkejä. Sanomanetti 1999 - 2005! Tässä 29.03.2005 saakka! Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa? Linja-autoterminaali olisi voitu rakentaa rautatieaseman kylkeen, jos olisi haluttu. http://www.sanomanetti.fi/1999/10/21/n9912liikenne.htm Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta? Vastaus kysymykseen? http://www.sanomanetti.fi/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm#vastaus Lue räikeä esimerkki joulukuun
16. päivän lehdestä! Muut lehdet: Helsingin Sanomat: 3. pääkirjoitus.
Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU A2. "Kampin kaavamuutos paikallaan. "Sanoma-WSOY:lle ehdotettiin tonttia Ruoholahdesta tai Pasilasta. Seuraavasta Sanomatalosta toivottiin pienempikokoista. Nämä väliotsikot eivät mahtuneet lehden paperiversioon, olivat netissä! http://www.sanomanetti.fi/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm Helsingin sanomat pakkoraossa. Kaupunkikuvan
turmeluksesta puhutaan kuiskaten! Kansallismaisema vuonna 2010? Kohtaako junalla
pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat
Sanomatalo ja Eduskuntatalo. Raha ratkaisee! Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka
Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin. Esimerkki 1. & Esimerkki
2. & Loppukommentti. Esimerkki 1. Oma lehmä ojassa eli jääviys kirjoittaa
Helsingin keskustan kaavoittamisesta. Helsinki. Töölönlahden asemakaava. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoption mahdollistamana. http://www.sanomanetti.fi/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm "Esteet poistuivat Helsingin
Töölönlahden rakentamiselta". Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo.
Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm
Loppukommentti. http://www.sanomanetti.fi/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm Outo ovela optio = kansallismaiseman tuho! http://www.sanomanetti.fi/2005/02/03/etusivu.htm#helsinginsanomat Outo ovela optio = kansallismaiseman
tuho! Tilanne 15.04.2004. Muut lehdet. Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005. "Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta. Maapoliittisen sopimuksen tarkistus toi Helsingille uutta rakennusalaa. Valtiolla ei ole vielä suunnitelmia omille kortteleilleen. http://www.sanomanetti.fi/2005/02/03/etusivu.htm Muut lehdet. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tiistaina 1. helmikuuta 2005. "Helsinki saa käyttöönsä kaksi korttelia Töölönlahdelta. Kaupunki ja valtio pääsemässä sopuun korttelien jaosta. http://www.sanomanetti.fi/2005/02/03/etusivu.htm Loppukommentti. Näinkö helppoa se on? http://www.sanomanetti.fi/2005/02/03/etusivu.htm Helsingin Sanomat maanantaina 14.02.2005. Kaupunki. "Hotellin lisärakennus uhkaa peittää Synagogan näkyvistä. Radisson SAS-hotellin lisäsiipeä yritetään sovittaa ahtaaseen paikkaan Helsingin Kampissa." http://www.sanomanetti.fi/2005/02/17/etusivu.htm "Miten löysin tarkan selostuksen tämän
kuvassa olevan Sanomatalon rakentamisen syntyhistoriasta sille paikalle,
jossa se nyt on, ja sellaisena kuin se nyt on." Martti Valkonen: Journalismin salat I: Sananvapaus kauppatavarana. Luku 1: Kansanvalta ei toimi, jos kansa ei tiedä. http://www.sanomanetti.fi/2005/02/22/valkonensananvapaus.htm Helsinki. Uusi uljas Kamppi pimentää ja musertaa
lauantaina 05.03.2005. Kuva: Pertti Manninen. "Hetkiä Helsingissä".
Pääkirjoitus. Helsinki. Kamppi slummiutuu vastenmieliseksi möhkäleeksi. Hetki historiaan, Sanomatalo. Tämä ei riitä! SanomaWSOY tahtoo vielä toisen
samanlaisen peittämään Eduskuntatalon. "Tämä kuva on otettu ensimmäisen
vaiheen valmistumisen hetkellä." Sarja jatkuu: Helsinki. Eduskuntatalon ja Sanomatalon
edusta: Suomalainen kansallismaisema. Kauppalehti. Presso lauantaina 19. maaliskuuta 2005.
Joitakin havaintoja nelisivuisesta artikkelista: Jääkö keskustatunneli
tekemättä? |
Kansallismaisema vuonna 2010? 14.03.02 Raha ratkaisee! Rakentamisessa
on kysymys niin suurista taloudellisista arvoista, että niihin osallistuminen
houkuttelee. Helsingin
Sanomat on yleisesti puoltanut uutta kaavaa. Jääviys on itse huomattava. Helsingin Sanomat ei ole huomannut. Päinvastoin
yhtiöltä palkkaa saavat himaset ja iltasanomaiset ovat repineet vaatteensa,
kun ympäristöministeri Satu Hassi on määrännyt ministeriötään
tutkimaan kaavan syntyvaiheita. Kyllä Suomessa ja Helsingissäkin maata ja ilmaa riittää ilman että kansallismaisema tuhotaan. Pertti
Manninen, sanomanetti.fi 14.03.2002. |
| http://www.sanomanetti.fi/2005/03/29/etusivu.htm |
| Arkisto 2005 | |
 Amerikkalaista aprillia vuodelta 1971. Tulossa! |
Sanomanetti perjantaina
01.04.2005. |
| http://www.sanomanetti.fi/2005/04/01/etusivu.htm |
| Arkisto
2005 |
|
IStalous perjantaina
1. huhtikuuta 2005. Etusivu. Numero 328.  "Suurvalta kumoaa suomalaisten hellimiä myyttejä. Washington ei luottanut Max Jakobsoniin. Se veti tukensa hänen urahaaveiltaan ratkaisten kilvan Kurt Waldheimin eduksi. Suomalaisia sumutettiin siekailematta."  "Italia ja Englanti arvostelivat suomalaisten kampanjataktiikkaa. Se oli niiden mielestä joko suunniteltu väärin tai yli-innokas, mikä oli hämärtänyt suomalaisten arviot oletettujen tukijoiden käyttäytymisestä." Lähde: Kauppalehti. Presso. Olli Ainola. Washington petti Max Jakobsonin. Lauantaina 19.03.2005. Lue lisää! Tulossa! Washington petti Max Jakobsonin. Amerikkalaista aprillia vuodelta 1971. |
 "Kampanjassa oli laskettu sen varaan, että jos Yhdysvallat ja muut turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat ovat Jakobsonin takana, Neuvostoliitto ei lopulta rohkenisi käyttää veto-oikeuttaan." "Kohteliaita sanoja käyttämällä suomalaisiin pumpattiin piristeitä, että nämä jaksaisivat roikkua menossa mukana. Seuraavana päivänä Kissinger nimittäin kirjoitti avustajalleen: - Jakobson ei kiinnosta minua vähäisissäkään määrin." Kuvat: Kauppalehti. Presso. Simpsonit. Liisa Ihmemaassa. Kommentti: Helsingin Sanomille tämä oli liikaa! Lue lisää! Tulossa! Washington petti Max Jakobsonin. Amerikkalaista aprillia vuodelta 1971. |
| Arkisto 2004 | ||
|
Sanomanetti torstaina
01.04.2004. Tapaamiset järjestetään Sanomatalon ala-aulassa. Torstaina 01.04.2004. |
Kuvassa työttömät kiiruhtavat ainutlaatuisiin tapaamisiin, joissa he saavat lohtua murheisiinsa ja neuvoja miten kahdella jättieläkkeellä ja hiukan pienemmilläkin tuloilla selviytyy isänmaan palvelijana. Kuvannut Pertti Manninen. |
|
| http://www.sanomanetti.fi/2004/04/01/sirkkahamalainen.htm |
| Arkisto
2009 http://www.sanomanetti.fi/2009/04/01/etusivu.html |
|
| 2000 | 2009 |
| IStalous
torstaina 1. kesäkuuta 2000. harjun
huminaa: funkkis-bensa-asema puretaan  kuva: pertti manninen kesällä 1999 Jyväskylän ydinkeskustassa oleva vanha funkkis-bensa-asema puretaan paikalle suunnitellun konserttitalon alta. Mitään käsitystä ei ole siitä rakennetaanko konserttitaloa ikinä, rahoja siihen ei ole osoitettu. Kaiken lisäksi Sonera on jo nirhaissut nurkan arkkitehtikilpailun voittaneesta ehdotuksesta, joten tontin kohtaloksi näyttää tulevan valuminen liike-elämän tarpeisiin kaupunginjohtaja Pekka Kettusen johdolla. Luottamusnaiset ja -miehet ovat joko sokeita tai kyynikkoja. Rappeutumaan päässyttä rakennusta ei ole kehdattu purkaa suoraan bisnes-miehille. IStalous.fi,
pertti manninen 01.06.00 |
IStalous
keskiviikkona 2009-04-01.
Jyväskylän
talous kuralla:
Jyväskylän talous
on luhistumassa, lainahanat sulkeutuvat, velkaa ei enää lisää
saa, kaupungin peruspalveluiden hoito käy mahdottomaksi. Tätä
taustaa vasten on ymmärrettävää, että kaupunginhallituksen
puheenjohtaja Veijo Koskinen (sd) on ryhtynyt puuhaamaan
kansalaiskeräystä kaupunginjohtaja Markku Anderssonin
(kok) kunniatohtorikuluille. IStalous
keskiviikkona 2009-04-01. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. |
| 1999 | 2009 |
| IStalous
torstaina lokakuun 28. päivänä 1999 Jyväskylä:
Kaupunginjohtaja Kettunen - uupumaton ideanikkari Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on varsinainen ideanikkari, joka on tietenkin positiivinen luonnehdinta. Ideoita on esitettävä, mutta ei saa suuttua, jos jotkut niistä ammutaan tylysti alas. Ideana Kirkkopuiston
alle rakennettava autopaikoituskellari ja varsinkin siihen liittyvä
suora rappuyhteys kirkkoon on ihan hyvä. Jos autopaikoista on pulaa kyseisessä ympäristössä ja parkkikellari on tarpeellinen niin kulku sinne on järjestettävä jostain muualta vähemmän häiritsevästä paikasta. IStalous.fi keskiviikkona
lokakuun 27. päivänä 1999 pm Lue myös! Jyväskylän
kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, joka ensi töikseen
ajoi tiedotussihteerin pois kaupungin asunnosta muuttaakseen itse sinne
ja joka ensi töikseen ilmoitti julkisesti Jyväskylän
Ylioppilaslehdessä erikoisharrastuksekseen selvällä suomenkielellä
olevan vittuilun ja joka sai kaupunginhallitukselta kehotuksen käyttäytyä
arvokkaasti kaikissa olosuhteissa palkittiin kunniatohtorin arvolla
Jyväskylän yliopiston promootiossa. |
IStalous
perjantaina 2009-01-16. Tänään Keskisuomalainen kertoi, että kaupunginjohtaja Markku Andersson promovoidaan Jyväskylän yliopiston kunniatohtoriksi. Andersson on ollut muutaman vuoden kaupunginjohtaja ex- Pekka Kettusen sekoilujen jälkeen. Kunniatohtoriksi vihittävällä pitäisi olla joitakin erityisiä ansioita. Tässä nyt ei tule mieleen mitään erityistä, tavanomaista kriisijohtamista, josta voi tietenkin palkita tai olla palkitsematta, mutta kovin sisäsiittoiselta palkitseminen tuntuu, nyt. Andersson on päinvastoin
ollut juonittelemassa kuntien: Jyväskylän, Jyväskylän
maalaiskunnan ja Korpilahden liittymissopimuksen rikkomista, jotta tytär
saisi lautakunnan puheenjohtajan paikan. Tämä ensimmäisen
kauden valtuutettu onnistui siinä, kun kuntien liittymissopimusta
rikottiin ja jaettiin yksi iso lautakunta häpeämättömästi
kolmeksi. Katso kirjoitus aikaisemmin, liite. Toinen erikoisuus: Pari päivää sitten saimme lukea, että valtuuston lisälistalla, siis kaupungin johtaja Anderssonin esityksestä, tuotiin esitys jolla kunnan omistamien liikelaitosten hallituspaikkoja nostettiin lähes 50 prosentilla. Ilman julkista keskustelua, ilman että Keskisuomalainen kirjoitti asiasta mitään. Demokraattisten menettelytapojen säälimätön hylkääminen ei sovellu kunniatohtorille. Kaupunginjohtajalle, joka alentuu tällaisten temppujen käyttöön, ja lehti sen kun ylistää häntä ja unohtaa nämä demokratian halventamiset, tulevaisuus on mielenkiintoinen. Otsikko viittaa siihen kun edellinenkin lurjus-kaupunginjohtaja palkittiin samalla arvolla samassa yliopistossa. Lue, linkki. Pertti Manninen
2009-01-16 klo 15:08, pari minuuttia linkin lähtöön. |
| Thursday
1 April 2010 guardian.co.uk Some claim Chaucer's tale of a vain cock in Nun's Priest's Tale, written around 1392, inspired centuries of hoaxes. Others suggest the reference within 1508 French poem Eloy D'Amerval to an "April Fish" (ho ho ho) is the truer source of the 1 April prank. Examiner.com has a further 8 theories, including the calendar being changed and the notion of an April Fool being someone who mistook 1 April for 1 May, and thus launched into May Day celebrations a month early. Whatever your theory as to the day's origin, the most famous April Fool is, according to Museum of Hoaxes, beyond doubt: the 1957 BBC Panorama piece on Switzerland's little-known spaghetti harvest. http://www.guardian.co.uk/theguardian/blog/2010/mar/31/april-fool-round-up-hoaxes |
| IStalous keskiviikko 2010-03-31 - N:o 1121 - Kaiken keskellä aina läsnä - Maailman luetuin suomalainen IStalous - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen |
| Pukki
kaalimaan vartijana. Tapaus Kanerva-Korhonen. Lainattu Iltalehdestä.
Lue! Tarkennus ja lähteet. Sofia Pankki ja Seppo Sairanen. Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen ja lainvoimaton tuomio. Lue! |
 "Kokoontumisajo". Vihtavuoren mopopojat koulun jälkeen. Keski-Suomi. Laukaa. Vihtavuori. Haavistontie. Keskiviikko 2010-03-31 klo 15:25. Pertti Manninen. |
| Pukki
kaalimaan vartijana. Tapaus Kanerva-Korhonen. Lainattu Iltalehdestä. Maaliskuu 31st, 2010 Pukki kaalimaan vartijana. Tapaus Kanerva-Korhonen Lainattu Iltalehdestä. ”Ilkka Kanervalle yllätystukija Keskiviikko 31.3.2010 klo 08.10 Sdp:n puoluesihteerin Ari Korhosen mukaan kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) ei ole puuttunut kaava-asioihin Nova Groupin eduksi. - Hän ei ole pyrkinyt vaikuttamaan kaavojen käsittelyyn millään sellaisella tavalla, mikä antaisi olettaa, että taustalla olisi epänormaaleja tarkoitusperiä, Korhonen sanoo Iltalehdelle. Korhonen on Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaoston puheenjohtaja ja maakuntahallituksen varapuheenjohtaja. Maankäyttöjaoston tehtävänä on valmistella maakuntakaavoja. MTV3 uutisoi eilen, että Varsinais-Suomen maakuntahallitus olisi viime lokakuussa ottanut Nova Groupiin liittyvän kaava-asian uuteen valmisteluun nimenomaan Kanervan esityksestä. Korhonen kiistää tiedon. - Päätös oli yksimielinen ja tarkoituksenmukainen. Asia lähti lokakuussa uudelle kierrokselle, koska kuntia kuunneltuamme alkoi tulla valtava määrä erilaisia ehdotuksia eri yksityiskohdista. Siksi valmistelua täytyi jatkaa. Kaava sanelee Poliisiakin kiinnostanut kaava-asia liittyy Loimaan Niittukulmaan, johon on suunniteltu vähittäiskaupan suuryksikköä. Hankkeen suunnittelussa oli aluksi mukana myös Nova Groupin henkilökuntaa. Vaikka Loimaan oma asemakaava lopullisesti määrää mitä saa rakentaa ja mihinkin, myös maakuntakaava sanelee tiettyjä ehtoja – esimerkiksi nyt kyseessä olevan, tilaa vievän kaupan osalta. - Minun muistikuvani mukaan Kanerva ei ole ottanut tähän Loimaan tapaukseen minkäänlaista kantaa missään keskustelussa, Korhonen toteaa. Iltalehden tietojen mukaan nimenomaan keskusta olisi ajanut kaavaan rajoittamatonta tilaa vievän kaupan merkintää, eli puolueen halujen mukaan Niittukulmaan olisi saanut rakentaa niin suuren kauppakeskuksen kuin joku vain haluaa. Kompromissina kaavassa päädyttiin lopulta 9 000 neliömetrin rakennusoikeuteen. Kaava kesken Korhonen muistuttaa, että kaava ei ole vielä valmis. - Nyt on vasta annettu vastineet erilaisiin huomautuksiin. Kaavasta tullaan äänestämään seuraavan kerran loppuvuodesta. Maakuntakaavan hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Ilkka Kanerva ilmoitti eilen jäävänneensä itsensä jatkossa kaikista kaava-asioiden käsittelyistä. Korhonen puolestaan lopettaa demareiden puoluesihteerinä ja aloittaa toukokuussa Turun apulaiskaupunginjohtajan sijaisena.” TOMMI PARKKONEN Kuva TAUSTATUKEA Demareiden puoluesihteeri Ari Korhonen on vakuuttunut, että kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) ei ole puuttunut väärällä tavalla Varsinais-Suomen kaavoituskuvioihin. Kuva Arto Merisalo puolustaa Ilkka Kanervaa MTV3: Kanerva mukana Nova Groupin kaavan käsittelyssä http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010033111390624_uu.shtml Lainaus loppuu. Kommentti. Viikkosanomat. Pertti
Manninen. Keskiviikko 2010-03-31 klo 13:48. http://www.viikkosanomat.fi blogi http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html lehti http://www.IStalous.fi lehti Tarkennus
ja lähteet. Sofia Pankki ja Seppo Sairanen. Finanssivalvonnan johtaja
Anneli Tuominen ja lainvoimaton tuomio. Edellisen jutun ” Sofia Pankki ja Seppo Sairanen. Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen ei ymmärtänyt lainvoimattoman tuomion merkitystä.” tarkennus ja lähteet: Lue ensin edellinen: Helsingin Sanomat. Talous. Tausta. Sairanen yritti toistaa Sofialla menestyksensä. Heikki Arola. Tiistai 2010-03-30. ”Heti [FIM-] pankkinsa myytyään [Seppo] Sairanen päätti lähteä uudestaan alalle. Islantilaiset eivät olleet ymmärtäneet tai viitsineet laittaa kauppasopimukseen tavanomaista määräaikaista kilpailukieltoa. Vihreää valoa tuli myös Finanssivalvonnalta (Fiva). Kesällä 2006 Helsingin käräjäoikeus langetti Sairaselle yli kahden vuoden vankeustuomion rahanpesujuttuun liittyvästä kätkemisrikoksesta. Fiva ei nähnyt estettä pankin perustamiseen,
koska hovioikeus kumosi tuomion samana vuonna. Juttu on yhä kesken.
Korkein oikeus palautti asian viime keväänä hovioikeuteen.” Keskisuomalainen.
Talous. Sairasen omaisuutta takavarikossa. Markku Liikamaa. Tiistai
2010-03-30. Helsingin hovioikeus vahvisti Helsingin käräjäoikeuden lokakuisen takavarikkopäätöksen joulukuun viimeisenä päivänä. Sairasen omaisuus koostuu muun muassa Sofia Pankin koko osakekannasta, kiinteistöistä Helsingissä ja Inkoossa sekä asunto-osakeyhtiön osakkeista Helsingissä. Takavarikko juontaa Kari Uotin konkurssirikokseen maaliskuussa 1998. Sairanen ja Toivonen avustivat tuolloin Uotia siirtämään rahaa konkurssipesän ulottumattomiin ja aiheuttivat pesälle 1,9 miljoonan euron vahingon. 11 vuodessa summa on kasvanut yli 2 miljoonan euron, korkoineen 3,95 miljoonaan euroon. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi aikanaan molemmat miehet kätkemisrikoksesta vankeuteen, mutta hovioikeus hylkäsi syytteet. Korkein oikeus totesi viime keväänä, että esirikos on tapahtunut ja palautti jutun käsittelyn hovioikeuteen. Hovioikeuden ratkaisua odotetaan kuluvan vuoden puolella.” Kauppalehti. Uutiset. Intohimoinen pankkiiri. Varatuomari Seppo Sairanen rikastui islantilaisrahalla. JR Leskinen. Tiistai 2010-03-30. ”Sofia Pankin perustaja ja pääomistaja
Seppo Sairanen kertoi pankin alkuvaiheista Kauppalehti Option haastattelussa
viime joulukuussa. Sairanen kysyi Tuomiselta, onko esteitä, joiden takia hänen ei kannattaisi hakea toimilupaa uudelle pankille. Tuominen vastasi, että ei ole. Sen jälkeen tilanne on mutkistunut. Korkein oikeus
palautti vapauttavan tuomion takaisin hovioikeuden käsittelyyn.
Kätkemisrikoksen käsittely on siis edelleen yhä kesken.” Kommentti. Ilta-Sanomissa, päinvastoin kuin aikaisemmin muistin ei ollutkaan mitään tästä Finanssivalvonnan myönteisestä päätöksestä Sofia Pankin perustamiselle. Käy nyt vireillä olevassa oikeudenkäynnissä miten tahansa, Finanssivalvonnan johtajan Anneli Tuomisen varomattomuus, ellei peräti leväperäisyys, on kyllä huolestuttavaa. Yleensähän mikään ei oikeasti korjaannu kuin lopullisella ratkaisulla. Tässäkin tapauksessa Sofia Pankki olisi saanut korkeintaan aikalisän, vaikka se olisi menestynyt. Viikkosanomat. Pertti
Manninen. Keskiviikkona 2010-03-31 klo 10:08. http://www.viikkosanomat.fi blogi http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html lehti http://www.IStalous.fi
lehti |
| IStalous tiistai 2010-03-30 - N:o 1120 - Kaiken keskellä aina läsnä - Maailman luetuin suomalainen IStalous - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen |
| Pääkirjoitus. Sofia Pankki. Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen ei ymmärtänyt lainvoimattoman tuomion merkitystä. - Taloussanomat: Sofia Pankin värikäs tausta. Lue! |
"Suomalainen todellisuus. Ainakin 18 vuotta paskaa." 7 päivää: Viinalomalta palannut - HOIPER SEKAVA .... Julkaisujohtaja Pauli Aalto-Setälä. Rahastajat Ruotsissa. "Seiska on Suomen suurin viikkolehti! Levikki 243 507 kpl!. - 7 päivää 9/2010 4-10.3. Kuva: Pertti Manninen. "Sen ottamisesta eli maantapa." Keskisuomalainen tiistaina 2010-03-30. Ilkka Kanerva epäiltynä lahjuksen ottamisesta. Poliisi ei kerro, mitä kansanedustajan epåilleen antaneen vastineeksi. Sari Gustafsson/Lehtikuva. Kuvateksti: Marja Tiura onnitteli Ilkka Kanervaa tämän 60-vuotispäivillä tammikuussa 2008. Molempia epäillään lahjuksen ottamisesta. Kuva: Pertti Manninen. |
| Viikkosanomat-blogi Kokoomus: Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ei ole merkittävässä asemassa puolueessa! Lainaus Iltalehdestä. Kanervan ja Tiuran
lahjusepäilyt eivät ongelma kokoomukselle Kokoomus ei pidä kahden
kansanedustajansa lahjusten ottoon liittyviä selvityksiä ja
poliisitutkintoja puolueen kannalta merkittävänä ongelmana.
Asia ei ole ajankohtainen, koska Ilkka Kanervaan tai
Marja Tiuraan kohdistuneet epäilyt eivät
ole johtaneet rikossyytteisiin. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010032911382816_uu.shtml Kommentti. Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
ei ole merkittävässä asemassa puolueessa! Näin se
sitten varmaankin on, mutta kova on uskomus syyttömyyteen, kun
varapuheenjohtajaksi Tiura piti vielä uudelleen valita, arpa ratkaisi.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 2010-03-29 klo 21:19 Bundesliiga 2:n ottelua katsomaan kiiruhtaen. Tags: esitutkinta, Ilkka Kanerva, jalasmökki, Jyrki Katainen, keinottelu, lahjus, lahjusepäily, Lasse Lehtinen, maakuntakaava, Marja Tiura, Nova Group, Paavo Väyrynen, päiväraha, poliisi, pöytäkirjaväärennös, syntymäpäivät, Taru Tujunen |
| Pääkirjoitus. Sofia Pankki ja Seppo Sairanen. Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen ei ymmärtänyt lainvoimattoman tuomion merkitystä. Maaliskuu 30th, 2010 Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen ei ymmärtänyt lainvoimattoman tuomion merkitystä. Ilta-Sanomat kertoi tänään, tai sitten Helsingin Sanomat, että finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen antoi Seppo Sairaselle luvan Sofia-pankin perustamiseen, sen jälkeen kun Sairasta koskevat syytteet velallisen epärehellisyydestä, rahanpesusta jne. olivat menneet nurin hovioikeudessa. Käräjäoikeuden tuomio oli ollut 2 vuotta vankeutta, joten teon on täytynyt olla törkeä. Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen ei ymmärtänyt lainvoimattoman tuomion merkitystä. Oikeudenkäynti kuitenkin jatkui, syyttäjä pyysi valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, hovioikeuden vapauttavalla tuomiolla ei siis ollut lainvoimaa. Tietenkään ketään ei saakaan kutsua rikolliseksi ennen kuin tuomio on lainvoimainen, mutta oliko pankin perustamislupa sitten tarpeeksi harkittu. Luulisi löytyvän jonkinlaiset pykälät, että törkeä velallisen epärehellisyyssyyte, vaikkei tuomioita ole annettu voisi antaa finanssivalvonnalle ja sen johtajalle mahdollisuuden kieltää pankin perustaminen. Näin ei siis nyt kuitenkaan käynyt ja Sofia joutui selvitystilaan ja osa sijoittajista voi menettää rahojaan, siis enemmän kuin 50 000 euron talletussuojan turvaamista sijoituksista. Kai siellä pankilla nyt kuitenkin sen verran varoja on jäljellä, ettei valtio joudu maksamaan näistä talletussuojan turvaamista rahoista senttiäkään. Kauppalehti hehkutti tänään tiistaina 2010-03-30, että Finanssivalvonta käyttäytyi jotenkin ryhdikkäästi ja sivalsi yhdellä päätöksellä pelin poikki, jotenkin näin. Yhtään ajatusta ei kuitenkaan liiennyt arvostelemaan sitä, että Seppo Sairanen sai ylipäätään perustaa pankin. Siis Sofia-pankin. Eilen tv-uutisissa oli muuten lause, että pankki kaatui huolimatta siitä, että sen hallituksen puheenjohtajana oli Lääketeollisuuden keskusliiton johtaja Suvi-Anne Siimes, toivottavasti tittelit ovat oikein, nimi satavarmasti. Tänään Siimeksen nimeä ei löytynyt HS:stä, Ilta-Sanomista, Kauppalehdestä. tai Keskisuomalaisesta. Onko Siimeksen nimi niin suojattu lääketeollisuusyhteydessä, että se jätetään mainitsematta? Kyllä kai hallituksen puheenjohtaja palkkioittensa lisäksi joutuu jostakin vastaamaankin, ainakin siitä, että nimi mainitaan, jos sotkua syntyy. Muistuttaa tätä vakuutusyhtiö Apolloa, jossa Ben Zyskowicz joutui jopa vastuuseen, selvisi sitten pienellä 100 000 markan korvauksella. Hädissään hän kuitenkin oli kun joutui siirtämään asuntonsa vaimon nimiin (Lähde HS vuosien takaa). Tämä oikeasti oli aikoinaan syy, miksi Zyskowicz ei ottanut, siis uskaltanut ottaa, ministerin paikkaa, vaikka sen olisi saanut. Nythän kokoomuksella on tämä ex-ministeri Ilkka kanerva ja ministeriksi vaadittu Marja Tiura syyteharkinnassa. Siitä sitten lisää toisessa yhteydessä. Taloussanomista löytyi seuraava juttu. Kommentti lopussa, jossa tietenkin ilman minkäänlaista näyttöä epäillään onko kaikki ollut niin pyyteetöntä kuin on kerrottu. Olisi kiva tietää, koskaan emme saa selville, ellei jotain rikosta ruveta tutkimaan, olivatko islantilaiset niin tyhmiä, että maksoivat itsensä kipeiksi Sairasen FIM- pankkiiriliikkeestä, ja kenen rahoilla. Onko Sairanen itse rahoittamut kaupan ja antanut islantilaisille muhkeat korvaukset tästä operaatiosta. Tämä on siis vain epäilys ja jos sitä ei tutkita epäilyksi jää, jollei johda sitten kunnianloukkausjuttuun, jossa asia voitaisiin tutkia. Hiukan epämääräistä siinä kuitenkin todistettavastikin on, kun kauppasopimukseen ei sisällytetty liiketoimintakieltoa ja Sairasella oli vapaat kädet aloittaa huseeraaminen milloin tahansa. Toinen juttu on sitten se, että rahastukselta Sofian touhu näyttää joka tapauksessa. Valtava kulurakenne 60 työntekijöineen. Ideahan on siinä, että firman tyhjentäminen voi onnistua ylisuuria ja ylimitoitettuja palkkoja maksamalla. Rikoshan sekin sitten lopulta on kuten nyt Nova Groupin tapauksessa, siis jos tällainen toiminta oikeudessa katsotaan rikolliseksi, siis varmuuden vuoksi vielä kerran: Rikos on tapahtunut vasta sitten kun rikos on todettu ja siitä on langetettu tuomio, joka on saanut lainvoiman. Finanssivalvonnan johtaja kuitenkin kiirehti liian aikaisin tekemään johtopäätöksiä Sairasen vapauttavasta tuomiosta (hovissa), koska korkein oikeus on palauttanut jutun käsittelyn takaisin hovioikeuteen. Finanssivalvonnan käytös on sen verran epäilyttävää ja asiantuntematonta, että kyllä siellä jonkun olisi jätettävä eronpyyntö. Onhan meillä tämä Nordean laillistettu Mermaid vielä muistissa. Viikkosanomat, Pertti Manninen. Tiistai 2010-03-30 klo 16:59. Tähän lopuksi liitteeksi
Taloussanomien juttu, kommentti tulikin sitä ennen. Lainaus. ”Sofia Pankin
värikäs tausta Taloussanomat 29.3.2010 14:36 Eilen sunnuntaina pankkitoimilupansa menettäneen Sofia Pankin synnyn taustalla on erikoisia sattumuksia. Mukana on muun muassa islantilaista rahaa ja rikosepäilyjä. Pankin hallituksen puheenjohtaja
Seppo Sairanen perusti Sofia Pankin rahoilla, jotka
hän sai myytyään finanssikonserni FIM:n islantilaiselle
Glitnirille. Sairanen oli FIM:n pääomistaja. Sairanen tienasi 110 miljoonaa euroa FIM myytiin helmikuussa 2007 islantilaiselle Glitnirille, joka maksoi FIM:stä hyvän hinnan eli 341 miljoonaa euroa. Kauppa teki pääomistajista miljonäärejä. Sairanen omisti pankista lähes kolmanneksen ja tienasi kaupasta noin 110 miljoonaa euroa. Tämä raha toimi pesämunana Sofia Pankin perustamisessa. Sofia Pankki aloitti toimintansa tammikuussa 2009. Glitnir puolestaan muuttui takaisin FIM:ksi, kun vaikeuksiin ajautunut Glitnir joutui syksyllä 2008 Islannin valtion haltuun. Sen jälkeen pankki myi suomalaisen tytäryhtiönsä yhtiön suomalaiselle johdolle. Nimeksi tuli jälleen FIM. Alkuperäisen FIM:n omistajaksi Sairanen oli noussut 1990-luvun laman aikana. Tuolloin yhtiön toimitusjohtajana toiminut Sairanen osti vaikeuksissa olleen FIM:n omistukseensa.” Lainaus ja juttu loppuu. http://www.viikkosanomat.fi blogi |
|
Arkisto 2004 |
| Arkisto
1999 Suomen Yhdyspankin aikaan liittyy Wärtsilä-Meriteollisuuden konkurssiin liittyvä juttu Nettisanomissa torstaina 1999-08-12 Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla: "Täysin
selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä
hauska yhteensattuma: Ministerin päätös pitkitti juuri
sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki
(SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan
saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä
oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen
Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn
Wahlroos. Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin
konkurssikypsä. Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin,
eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta." |
 |
| Satumaa
- aavan meren tuolla puolen jossakin on maa ... Ylä-Savo. Keitele. Nilakka. Selänranta. Sunnuntai 2010-03-28 klo 14:32. Pertti Manninen. |
 |
| Uusin
-
Linkit
joka etusivulle - Haku
- 10
v! - Ilmoitukset
- Viikkosanomat-blogi |
Viikkosanomat
25.1.1957 |
|||
| Medianlisävero
MLV – SanomaWSOY:n munaus Älypäässä –
Herrasmies Vanhanen – Laukaassa hiiret hyppivät pöydälle
- Ulkomaan ... Lue!
SuomiTV:n uutiset Lue! Paavi: Anteeksi. Lue! - Perjantai-illasta tiistai-aamuun. Kuvia - Muut: Nettles - Wincapita - Maito - Vaalilaki. Lue! - Pitkä pääkirjoitus. Vaalilaki - Brax - HS Lue! - Search ‘beckham’ - wincapita.fi-lehti Lue! - Arkistosta jotakin väkivallasta ja muustakin 1999-2003. Lue! |
